Korkeakoulun penkiltä kääntäjäksi : FILIn harjoittelusta kirjallisuuden kääntämisen ammattilaiseksi
Rosenberg, Pinja (2018)
Rosenberg, Pinja
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120319569
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120319569
Tiivistelmä
Suomalaisen kirjallisuuden vienti on nyt nousujohteista ja käännösoikeuksia myydään ennätystahtiin. Tunnetuin reitti kirjallisuuden kääntäjäksi ovat suomen kielen ja kulttuurin opinnot, mutta niiden opetus maailmalla vähenee jatkuvasti. Ilman kääntäjiä ei kuitenkaan ole myöskään kirjallisuusvientiä. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää Kirjallisuuden vientikeskus FILIlle, miten heillä tehty Opetushallituksen koordinoima Suomea Suomessa - harjoittelu on vaikuttanut harjoittelijan uravalintaan. Tuliko harjoittelijoista kääntäjiä? Entä olisiko prosessissa ja harjoittelun sisällössä jotain kehitettävää?
Opinnäytetyö tehtiin perehtymällä FILIn toimintaan, kirjallisuusviennin prosesseihin ja kääntäjiin. Tärkein aineisto saatiin toteuttamalla kysely vuosina 2001-2017 FILIssä Suomea Suomessa - harjoittelun tehneille. Toimeksiannon tavoitteena oli saada kyselystä tietoa, jonka pohjalta arvioida harjoittelua ja tehdä kehittämisehdotuksia sekä samalla osoittaa toiminnan merkitystä laajemminkin. Aikaisempia selvityksiä FILIlle ei ole aiheesta tehty.
Tulosten mukaan harjoittelu on ollut kannattava sekä harjoittelijalle, FILIlle että Opetushallitukselle, sillä 89% kyselyyn vastanneista FILIn harjoittelijoista on tehnyt kääntäjän töitä harjoittelun päätyttyä. Harjoittelun hakuprosessista ja sisällöstä löytyi kehitettävää, joita hienosäätämällä FILIn harjoittelu voisi muotoutua todelliseksi ponnahduslaudaksi kääntäjän ammattiin. FILI ei voi kuitenkaan yksin olla vastuussa uusien kääntäjäsukupolvien kasvatuksesta. Kirjallinen selvitys harjoittelun vaikutuksesta harjoittelijoiden urakehitykseen ja tätä kautta suoraan kirjallisuusvientiimme osoittaa suomen kielen opetuksen merkityksen sekä (aloittelevien) kääntäjien tukemisen tarpeellisuuden. Toimenpiteitä on tehtävä, jotta riittävä kääntäjien määrä saadaan turvatuksi myös tulevaisuudessa.
Opinnäytetyö tehtiin perehtymällä FILIn toimintaan, kirjallisuusviennin prosesseihin ja kääntäjiin. Tärkein aineisto saatiin toteuttamalla kysely vuosina 2001-2017 FILIssä Suomea Suomessa - harjoittelun tehneille. Toimeksiannon tavoitteena oli saada kyselystä tietoa, jonka pohjalta arvioida harjoittelua ja tehdä kehittämisehdotuksia sekä samalla osoittaa toiminnan merkitystä laajemminkin. Aikaisempia selvityksiä FILIlle ei ole aiheesta tehty.
Tulosten mukaan harjoittelu on ollut kannattava sekä harjoittelijalle, FILIlle että Opetushallitukselle, sillä 89% kyselyyn vastanneista FILIn harjoittelijoista on tehnyt kääntäjän töitä harjoittelun päätyttyä. Harjoittelun hakuprosessista ja sisällöstä löytyi kehitettävää, joita hienosäätämällä FILIn harjoittelu voisi muotoutua todelliseksi ponnahduslaudaksi kääntäjän ammattiin. FILI ei voi kuitenkaan yksin olla vastuussa uusien kääntäjäsukupolvien kasvatuksesta. Kirjallinen selvitys harjoittelun vaikutuksesta harjoittelijoiden urakehitykseen ja tätä kautta suoraan kirjallisuusvientiimme osoittaa suomen kielen opetuksen merkityksen sekä (aloittelevien) kääntäjien tukemisen tarpeellisuuden. Toimenpiteitä on tehtävä, jotta riittävä kääntäjien määrä saadaan turvatuksi myös tulevaisuudessa.