Kokemuksia nivelvaiheen ohjauksesta : Onnistumisia ja harhalaukauksia nivelvaiheen ohjauksessa Keski-Uudellamaalla

Abstract

Tämän kehittämistyön on tilannut Keski-uudenmaan koulutuskuntayhtymä (Keuda). Kehittämistyöni tavoitteena on peruskoulusta toisen asteen ammatillisiin opintoihin siirtyvien, tuen tarpeessa olevien nuorten nivelvaiheohjausyhteistyön nykytilanteen kehittämistarpeiden tarkasteleminen sekä erityisoppilaiden ohjauksen että ammatillisen koulutuksen reformin näkökulmasta. Muita tavoitteita ovat Keudan ja sen alueen yläkoulujen ohjausyhteistyön kehittäminen ja päivittäminen sekä Keudan ja yläkoulujen yhteistyön hyvien käytäntöjen tunnistaminen läpäisyn tehostamiseksi. Kehittämistyön tiedonhankintamenetelmänä käytettiin Webropol-kyselyä, joka kohdennettiin Keudan omistajakuntien yläkoulujen oppilanohjaajille ja erityisopettajille. Heistä kaksikymmentäkolme prosenttia vastasi kyselyyn. Kerättyä aineistoa analysoitiin käyttäen abduktiivista lähestymistapaa. Osaamisperustainen ammatillinen koulutus mullistaa myös nivelvaiheen ohjauksen toimintatapoja. Uudessa tilanteessa on kiinnitettävä entistä enemmän peruskoulun päättävien nuorten vahvuuksiin sekä taitoihin. Etenkin tuen tarpeessa olevien oppilaiden huomioiminen on nivelvaiheohjauksessa ratkaisevaa, sillä heidän ammatillisten opintojensa keskeyttämisriski on erityisen suuri. Vastausten valossa näyttää siltä, että peruskoulun opetussuunnitelman perusteet kommunikoi varsin ohuesti, jos ollenkaan, osaamisperustaisen ammatillisen koulutuksen kanssa. Tällä hetkellä nivelvaiheen ohjauksen kehittämistyö kohti osaamisen ja vahvuuksien tunnistamista vaikuttaa olevan yksittäisten opojen tai erityisopettajien vastuulla ilman kokonaisvaltaista suunnitelmaa. Kyselyn vastausten perusteella vaikuttaa siltä, että vaikka Keudan ja yläkoulujen väliseen yhteistyöhön ollaan pääosin tyytyväisiä, niin kehittämistyötä ja uudistumista kaivataan. Ammatillisen koulutuksen järjestäjänä Keudalla voisi olla mahdollisuus profiloitua entistäkin enemmän työelämätietouden jakajana omalla alueellaan myös yläkoulujen suuntaan. Työtä ja sen tuloksia voidaan hyödyntää nivelvaiheen ohjauksen kehittämistyössä ainakin Keudan omistajakuntien alueella. Kehittämistyön havaintojen pohjalta voidaan järjestää jatkotutkimuksia osaamisperustaisen ohjaustyön kehittämisen merkittävyyden osoittamiseksi.

This development work was conducted for Keuda Group, Vocational education and training. The objective of my development work is to assess the developmental needs of the transition stage guidance offered to such youth who are transitioning from basic education to upper secondary vocational education and who are in need of support. The work is conducted from the perspective of the guidance given to [special students/special-needs students] as well as from the perspective of the reform of vocational education. Objectives also include the improvement and updating of the guidance cooperation between Keuda and secondary schools located within its region, as well as the identification of best practices in the cooperation between Keuda and secondary school in order to improve completion. The data sourcing method of this work was a Webropol survey which was targeted to the student counselors and special teachers of the secondary schools of the municipalities that own Keuda. Responses were received from 23% of invited survey participants. The sample was analyzed with an abductive approach. Skills-based vocational education revolutionizes also the methods of guidance given in the transition phase. In the new situation, increased attention must be paid to the strengths and skills of the youth who are finishing their basic education. In transition phase guidance, it is critical to focus especially on students who are in need of support, because they face a heightened risk of discontinuing their vocational studies. In light of the responses, it appears that the fundaments of the curriculum of basic education communicate rather thinly, if at all, with skills-based vocational education. At present, the development of transition phase guidance towards the identification of skills and strengths appears to be the responsibility of individual student counselors or special teachers with no overall plan. Based on the survey, it appears that although respondents are mostly satisfied with the cooperation between Keuda and secondary schools, there is a need for development work and renewal. As an organizer of vocational education, Keuda could have an opportunity to increasingly become profiled as a distributor of work life knowledge also towards secondary schools in its region. This work and its results can be leveraged in the development of transition phase guidance at least in the region of the owner municipalities of Keuda. On the basis of the observations of the development work it is possible to arrange further investigations to substantiate the relevance of developing skills-based guidance work.