Alle 5-vuotiaiden lasten ripulitartuntoihin vaikuttavat tekijät Keniassa – Kirjallisuuskatsaus

Abstract

Opinnäytetyömme tarkoituksena on kuvata, mitkä ovat Keniassa alle 5-vuotiaiden lasten ripulitartuntoihin vaikuttavia tekijöitä sekä minkä tekijöiden tiedetään vaikuttavan käsienpesun toteutumiseen. Keniassa ja muissa kehittyvissä maissa likaisen veden kautta tarttuvien ripulitautien merkitys lapsikuolleisuuteen, varsinkin alle 5-vuotiaiden lasten, on merkittävä. Käsienpesun on todistettu vähentävän lasten ripulitartuntoihin sairastuvuutta ja vähentävän lapsilla ilmentyneitä ripulipäiviä. Keniassa vuonna 2014 tehdyn tutkimuksen mukaan vain joka kolmannella kotitaloudella oli mahdollisuus asianmukaiseen käsienpesuun.

Tämä opinnäytetyö on osa suunnitteilla olevaa Kenia -hanketta ja tavoitteena on tuottaa hankkeelle näyttöön perustuvaa tietoa terveyden edistämisen sisällön kehittämisen tueksi sekä kehitteillä olevan koulutuspaketin sisällöksi. Työtämme voidaan myös hyödyntää koulullamme kansainvälisyysprojekteissa ja perehdytysmateriaalina Afrikkaan vaihto- oppilaiksi lähteville opiskelijoille. Haimme vastauksia kahteen tutkimuskysymykseen: Mitkä tekijät vaikuttavat alle 5-vuotiaiden lasten ripulitartuntoihin Keniassa ja Mitkä tekijät vaikuttavat käsienpesun toteutumiseen Keniassa?

Toteutimme opinnäytetyömme kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Teimme systemaattisen tiedonhaun käyttämällä Medline-, Cinahl-, Pubmed- ja Medic –tietokantoja. Analysoitavaksi aineistoksi valikoitui mukaanotto- ja poissulkukriteerien perusteella seitsemän kansainvälistä artikkelia (n=7) vuosilta 2008-2018. Analysoimme aineiston aineistolähtöisen sisällönanalyysin periaattein.

Tuloksissa nousi esille erilaisten interventioiden ja ihmisten tietouden lisäämisen merkitys ripulitartuntojen vähentämisessä sekä käsienpesun edistämisessä. Interventioita tutkittaessa saadaan selville, millaisia kehitystoimien tulisi olla niiden parhaan hyödyn takaamiseksi. Sosioekonomiset tekijät vaikuttivat tarvikkeiden, kuten saippuan hankintaan ja sanitaatiotilojen rakentamiseen. Lisäksi ihmisillä ei ollut mahdollisuutta käyttää vettä, joka vaikeutti hyvän hygienian toteuttamista. Rakenteelliset tekijät, kuten sukupuolten epätasa- arvo ja sosiaalinen epätasapaino estivät käsienpesun toteutumista. Medialle altistuminen lisäsi käsienpesua. Tiedon vastaisen toiminnan ymmärtäminen osoitti ongelmien moninaisuuden.

The purpose of this thesis was to represent the factors that affect children’s, under five- year-old diarrhoeal contamination in Kenya and also the factors that affect handwashing practices. In Kenya and other developing countries under five-year-old’s child mortality is significant due to waterborne diseases such as diarrhea. The simple act of handwashing has proven to decrease diarrhea among children and reduce sick days. According to a study which was conducted in 2014 in Kenya, only every third household had the chance to execute proper handwashing practices.

This thesis is part of Kenya -project and the aim was to produce evidence-based data for the project and its educational package which is under making. This thesis can be used as an induction material for our school’s international projects and also students who will do their placement in Africa can find this useful.

In this thesis we used descriptive literature review as our research method. We implemented systematic data research and collected the data from different healthcare databases such as Medline, Cinahl, PubMed and Medic. When narrowing down the articles, we paid attention to the publishing year and how accurately they answered our research questions. Seven articles (n=7) were chosen and all of them were in English and analyzed using inductive content analysis method.

The results show the impact of different interventions in decreasing diarrheal contamination, also socioeconomical factors which affect the ability to buy soap and build proper sanitation facilities. Accessing water because of dry seasons or long distances are huge problems which causes difficulties to execute handwashing practices. Results show that interventions and the awareness of the importance of handwashing in preventing diarrhea contamination are meaningful factors. Implementing interventions shows for example what are the main factors that makes people wash their hands and then it is easier to focus on those factors. It is also notable that inequality between genders and social instability decreased handwashing and media exposure increased handwashing. Knowledge behavior gap showed the diversity of the problems.