Hoitohenkilökunnan preanalyyttinen osaaminen verinäytteenotossa

Abstract

Laboratoriotutkimusprosessin preanalyyttinen vaihe sisältää monia virheille alttiita toimintoja. Hoitohenkilökunta voi siten omalla toiminnallaan verinäytteenotossa vaikuttaa merkittävästi virheiden vähenemiseen. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää systemoidun kirjallisuuskatsauksen avulla, millaista hoitohenkilökunnan preanalyyttinen osaaminen on verinäytteenotossa ja mitä erityispiirteitä siihen liittyy. Työn tutkimuskysymyksenä oli: Millaista on hoitohenkilökunnan preanalyyttinen osaaminen verinäytteenotossa?

Aineiston keruu toteutettiin kevään ja kesän 2018 aikana. Aineisto on kerätty kolmesta eri tietokannasta: Ovid Medline, Cinahl ja Academic Search Elite. Lisäksi aineistoa etsittiin manuaalisesti.

Aineiston valinta perustui etukäteen määriteltyihin sisään- ja poissulkukriteereihin. Tutkimusten laatu arvioitiin Joanna Briggs Instituutin JBI-arviointikriteereiden avulla. Lopullinen aineisto koostui 14 tieteellisestä tutkimusartikkelista, jotka on julkaistu vuosina 2008-2017. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.

Kirjallisuuskatsauksen tuloksena hoitohenkilökunnan preanalyyttisen osaamisen verinäytteenotossa todettiin koostuvan seuraavista kuudesta osa-alueesta: koulutus ja perehdytys, virheiden tunnistaminen ja raportointi, laadunvalvonnan toiminnot, työyhteisön toimintojen johtaminen, työntekijän inhimilliset ominaisuudet ja kokemukset sekä jatkuva parantaminen. Mikäli jokin näistä osa-alueista ei ole kunnossa, sen voidaan olettaa heikentävän hoitohenkilökunnan preanalyyttista osaamista verinäytteenotossa.

Johtopäätöksenä todetaan, että hoitohenkilökunnan preanalyyttisen osaamisen varmistamiseksi koulutuksen ja perehdytyksen toimintatapoja tulee yhtenäistää etenkin laboratorion ulkopuolella tapahtuvan näytteenoton osalta. Hoitohenkilökunnan preanalyyttista osaamista verinäytteenotossa voidaan parhaiten edistää laadunvalvonnan toimintoja kehittämällä. Tietoa preanalyyttisten tekijöiden vaikutuksista tutkimustuloksiin tulee lisätä terveydenhuollossa moniammatillisen yhteistyön ja avoimen kommunikaation avulla.

The pre-analytical phase of the laboratory research process contains many error-prone activities. Nursing staff can make a significant contribution to the reduction of errors by their own actions in blood sampling. The aim of this thesis was to find out the preanalytical competence of nursing staff and find out what it consists of. Research method was a systematic literature review. The research question was: What is the preanalytical competence of nursing staff in blood sampling?

The data was collected in spring and summer 2018 from three databases: Academic Search Elite, Cinahl and Ovid Medline. In addition, the material was searched manually.

The selection criteria for the articles were separately defined by the input and exclusion criteria. Quality was evaluated according to Joanna Briggs Institutes JBI evaluation criterion. The final material consists of 14 scientific research articles published in 2008-2017. The material was analyzed by inductive content analysis.

As a result of the literature review, pre-analytical competence of nursing staff in blood sampling was found to consist of the following six sub-areas: training and orientation, identification and reporting of errors, quality control functions, management of work community activities, employee's human qualities and experiences and continuous improvement. If one of these areas is not at an adequate level it may be expected to weaken the pre-analytical competence of nursing staff in blood sampling.

The conclusion is that, to ensure the pre-analytical competence of nursing staff the methods of training and orientation should be harmonized especially regarding sampling outside the laboratory. The pre-analytical competence of nursing staff in blood sampling can be promoted by developing quality control functions. Information on the effects of pre-analytical factors on the research results should be increased in healthcare through multi-professional collaboration and open communication.