Mikä lapatuki? : Kirjallisuuskatsaus lapaluiden stabilaation vaikutuksesta ratsastussuoritukseen

Abstract

Ratsastus on urheilulaji, jossa ratsastaja ja hevonen tekevät yhteistyötä. Yhteistyö pyritään saamaan mahdollisimman saumattomaksi harjoittamalla hevosen ja ratsastajan fysiikkaa sekä heidän välistä kommunikaatiotaan. Ratsastuksessa yhdistyvät sekä ihmisen että hevosen biomekaniikka. Kokemuksen karttuessa ratsastaja pystyy yhä tarkemmin analysoimaan ratsukon toimintaa sekä muokkaamaan suoritustaan tarvittaessa. Tämä edellyttää kuitenkin varsinaisen ratsastustaidon lisäksi hyvää kehonhallinta- ja hahmotuskykyä, jotta tarvittavat muutokset olisi mahdollista tehdä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli koota tietoa lapatuesta eli lapaluun stabilaatiosta mukaillun kirjallisuuskatsauksen keinoin ja yhdistää tätä tietoa ratsastajan istunnan ja apujenkäytön periaatteisiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa hyödyllistä tietoa ratsastajien parissa työskenteleville fysioterapeuteille, ratsastuksenopettajille ja valmentajille ratsastussuorituksen parantamisen näkökulmasta. Myös tavoitteelliset ratsastajat hyötyvät opinnäytetyön näkökulmasta ratsastajan käden ja tuntuman vaikutuksesta hevoseen ja ratsastussuoritukseen. Ratsastuksessa käytettävien apujen eli ratsastajan kehon merkkikielen tulisi olla mahdollisimman hienovaraista ja vaikutus hevoseen mahdollisimman pehmeää. Mikäli ratsastajan kehonhallinnassa tai perusistunnassa on puutteita, vaikutus heijastuu suoraan hevoseen ja suoritukseen kokonaisuudessaan. Lapatuki on pieni mutta merkittävä osa ratsastajan istunnan kokonaisuutta. Lapatukea aktivoimalla ja sen myötä käsivartta rentouttamalla ratsastajan on mahdollista tuntea herkemmin hevosen suu ja vaihtelu kontaktissa siihen. Tätä kautta ratsastajan on mahdollista vaikuttaa hevoseen vielä pehmeämmin ja vakaammin.

Horseback riding is a sport in which a rider and a horse co-operate. By training both the rider’s and the horse’s physique and their communication it is possible to make their performance very smooth and flowing, as if they were united as one. Horseback riding combines both the rider’s and the horse’s physique. To optimize their performance, the rider has to be aware of her/his body and the way it works – and to be ready to change patterns if it is necessary. Horseback riders need both, good riding skills and knowledge of their body image in order to change the way of riding, if needed. The purpose of this thesis was to investigate literature about the principles of scapular stabilization and combine that information with the principles of the seat and the influence of a horseback rider to make the performance even more sophisticated. Aids, the signals given to the horse by the rider, must be as inconspicuous as possible. If there is a lack of postural control or inaccuracies in the basic seat of the rider, you can see it immediately on the horse and its movements. Scapular stabilization is a small, but remarkable part of the rider’s posture. By activating scapular stabilization, the rider is able to loosen the armpits. With increased looseness, it is easier for the rider to feel connection with the horse’s mouth and quality of connection. That allows the rider to use as little brawn as is necessary in using the reins and the bit. Diminished use of force can be seen on the horse with increased looseness and calmness, which makes the performance even smoother.