Intialainen rytmisolfa-metodi Konnakol ja sen soveltaminen soittoharjoitteluun

Abstract

Opinnäytetyöni käsittelee Intiasta peräisin olevaa rytmisolfametodia nimeltään Konnakol. Konnakol on metodi, jota sekä muusikot, että tanssijat käyttävät Intiassa rytmien harjoitteluun ja sisäistämiseen. Konnakol perustuu erilaisten tavujen käyttämiseen, joilla rytmejä lausutaan suusanallisesti ilman instrumenttia. Rytmien suusanallinen harjoittelu auttaa sisäistämään rytmejä tehokkaasti, jonka jälkeen niitä on helppo soveltaa omalle instrumentille. Olen opiskellut aihetta kitaraopettajani Peter Lerchen kanssa, jolta saadut opit ja asiantuntijahaastattelu toimivat opinnäytetyöni pääasiallisena tietopohjana. Opinnäytetyöni pääteemoina ovat omat kokemukseni ja kokemani hyödyt Konnakolista, sekä omat tapani soveltaa metodia instrumenttiharjoitteluun.

Opinnäytetyössäni esittelen Konnakol-metodin perusteet ja taustaa, ja sen jälkeen alkaa työn harjoitusosio. Olen koonnut työhöni runsaasti harjoituksia, joissa opetellaan rytmien lausumista suusanallisesti. Suurimman osan esimerkeistä olen säveltänyt itse ja osan olen oppinut opettajaltani Peter Lercheltä. Harjoitukset ovat suunnattu kaikille muusikoille instrumentista tai musiikillisesta taustasta riippumatta. Harjoitukset sisältävät itse tekemäni nuotit, joiden tukena toimivat jokaisesta harjoituksesta tekemäni äänitteet. Jokaisen harjoituksen nuotin alla on linkki, joka ohjaa lukijan äänitteeseen. Suusanallisten harjoitusten jälkeen työni etenee instrumentilla tehtäviin sovelluksiin. Olen äänittänyt kaikki instrumenttiharjoitteluun liittyvät harjoitukset kitaralla, mutta niitä voi soveltaa mille tahansa instrumentille.

Työni loppuosassa käsittelen Konnakolia pedagogisesta näkökulmasta ja kerron miten olen käyttänyt Konnakolia opetuskeinona. Työni ei ole tarkoitus olla kannesta kanteen opeteltava opetusmateriaali, vaan tarkoituksenani on esitellä Konnakol-metodin periaatteet ja tekemieni harjoitusesimerkkien avulla kannustaa lukijaa soveltamaan metodia omalla tavallaan omassa musiikillisessa ympäristössään.

The topic of this thesis is a South Indian rhythm solfeggio system called Konnakol that is used by both musicians and dancers in India. It is used for learning and internalising rhythms without an instrument, by performing them as syllables. Singing rhythms as syllables helps in learning rhythms in an effective way. Furthermore, after the rhythm is completely internalised, it is easy to apply them to the actual instrument. I have been studying Konnakol method for about two years with my guitar teacher Peter Lerche. The main sources for my thesis include the knowledge gained from Lerche during these years, together with an expert interview I conducted with Lerche.

The opening of thesis introduces the basics and background of Konnakol. This is followed by a demonstration of the oral exercises I have designed. Most of the exercises I have composed myself, some of them I learned from Peter Lerche. All exercises can be applied to any instrument or genre of music. Every exercise includes both the sheet music and a link to the recording. The following part of my thesis presents how Konnakol can be applied to an instrument and in playing. All the sound examples included are played with the guitar, but every exercise can be applied to any other instrument.

The last part of my thesis explores Konnakol from a pedagogical perspective and presents methods I have applied in teaching Konnakol. The intention of my thesis is not to provide a collection of exercises that must learned note by note. Instead, my essential main aim is to introduce the principles and benefits of Konnakol and encourage the reader to apply the method in their own musical way