Soiva taideleikki sosiokulttuurisena oppimisympäristönä : Musiikkipedagogin kokemuksia kehittämisestä

Abstract

Soiva taideleikki sosiokulttuurisena oppimisympäristönä -opinnäytetyön tarkoituksena on jakaa kokemuksia ammatillisesta kehittymisestä, sekä tarjoilla näkökulmia taiteen perusopetuksen varhaisiän musiikkikasvatuksen toimintakulttuurin kehittämiseen. Uudistus, muutos, kehittäminen sekä kehittyminen ovat tällä hetkellä ajankohtaisia aiheita musiikkioppilaitoksissa.

Opinnäytetyö syntyi varhaisiän musiikkikasvatuksen täydennyskoulutuksista nousseesta kehittämistarpeesta. Kehittämisprojektin puitteissa tehdyt haastattelut ja koulutuksissa käydyt keskustelut osoittivat, että useassa musiikkioppilaitoksessa varhaisiän musiikkikasvatuksen toimintakulttuurin kehittäminen on saattanut jäädä instrumenttiopetuksen ainekohtaisten opetussuunnitelmien laatimisen jalkoihin. Monelle varhaisiän musiikinopettajalle oli myös epäselvää se, mitä pitää kehittää. Osassa tapauksista kehittäminen oli jäänyt pitkälti yksittäisten opettajien oman kiinnostuksen ja taloudellisten resurssien varaan. Lisäksi aineisto osoitti, että muutospaine saattaa aiheuttaa voimakkaita tunnereaktioita työyhteisön sisällä.

Soiva taideleikki on sosiokulttuurinen oppimisympäristö, jossa lapset ja opettaja yhdenvertaisina ryhmän jäseninä säveltävät musiikillista mielikuvitusleikkiä, taiteen eri ilmaisukeinoja käyttäen. Soiva taideleikki on oppimisen tila, joka uskoo jokaisen oppijan luovaan potentiaaliin. Soiva taideleikki on myös työtapa, joka on rakentunut kymmenen vuoden pedagogisen itsereflektion sekä intuitiivisen kokeilun kautta. Opinnäytetyön tarkoituksena on rohkaista musiikkipedagogeja antautumaan taiteelle ja heittäytymään luovuuden virtaan. Soivan taideleikin ideologian mukaisesti tarkoitus on rohkaista ja antaa vertaistukea. Siksi opinnäytetyössä kulkee kirjoittajan oma ääni itsereflektion muodossa tärkeänä elementtinä läpi koko työn.

Opinnäytetyö sisältää tulkintoja taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteista. Lisäksi opinnäytetyössä kuvaillaan kokemuksia muun muassa osallisuudesta, yhteisöllisyyden tunteesta, pedagogisesta improvisoinnista, vapaasta musiikkikasvatuksesta sekä leikin säveltämisestä. Nämä aiheet toistuvat erilaisista näkökulmista kautta koko opinnäytetyön. Lisäksi Soiva taideleikki kertoo tärkeistä asioista, kuten muun muassa merkityksellisistä oppimiskokemuksista ja pedagogisen rakkauden välittämästä luottamuksen tunteesta, sekä siitä, miten me pedagogeina voisimme välittää näitä tunteita eteenpäin omille oppilaillemme.

The purpose of this thesis titled Playful Musical Art as a Sociocultural Learning Environment is to share experiences and offer viewpoints into the development of a school culture for Early Childhood Music Education. Reform, change, development and personal growth are current themes in music education institutions today. The thesis originated from the development needs for complementary education in early childhood music education. The interviews and discussions conducted within the framework of a related development project indicated that developing the culture of early childhood music education may have been pushed into the background by the production of subject-specific curricula for instrument pedagogy. In addition, many early childhood music teachers could not exactly define what should be developed. In some cases, development has largely depended on the personal interest and financial resources of a few individual teachers. Furthermore, the collected material indicated that the pressures for change may cause strong emotional reactions within the work community.

Playful Musical Art is a sociocultural learning environment where children and their teachers are group members of an equal standing when composing imaginary musical plays with the aid of various artistic means of expression. Playful Musical Art is a state of learning with trust and confidence in every learner’s creative potential. It is also a work method based on pedagogical self reflection from a period of ten years, through intuitive experiments. The intent of this thesis is also to encourage music pedagogues to surrender and devote themselves to art and plunge into the stream of creativity. In accordance with its ideology, Playful Musical Art is geared towards encouraging people and providing them with peer support. This is why the author’s voice is recognisable as a vital element throughout the thesis in the form of self reflection.

In addition to curriculum interpretations, Playful Musical Art also touches on experiences gained from participation, communal spirit, pedagogical improvisation, liberal approach music education and playful composition. These themes are repeated from a variety of viewpoints throughout the thesis. Furthermore, Playful Musical Art accounts for significant matters, such as decisive learning experiences, the feeling of trust and confidence transferred by love, and how to relay these feelings and emotions to our pupils and students in a pedagogue’s role.