Lapsen sosioemotionaalinen tuki varhaiskasvattajien näkökulmasta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä teemahaastattelujen avulla lastentarhanopettajien kokemuksia sosioemotionaalisesti tuettavien lasten kanssa työskentelystä ja heidän kanssaan käytetyistä tuen muodoista. Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkimus ja sen aineisto kerättiin haastattelemalla lähikunnan päiväkodeissa työskenteleviä lastentarhanopettajia teemahaastattelun keinoin. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä. Kerätty tieto tulee Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman käyttöön.

Tulosten mukaan kaikilla haastateltavilla oli kokemuksia sosioemotionaalisten haasteiden kohtaamisesta. Sosioemotionaalisesti tuettavaa lasta tukeviksi asioiksi nousi laadukas vuorovaikutus lapsen, huoltajien ja varhaiskasvattajien kesken. Lasta fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti tukeva kasvatusympäristö oli tulosten mukaan tärkeä tekijä sosioemotionaalisesti tuettavien lasten kanssa toimiessa. Tuloksista ilmeni, että varhaiskasvattajilla on riittävät valmiudet kohdata sosioemotionaalisesti tuettavia lapsia, mutta he kokevat, että heillä ei ole tarpeeksi resursseja hoitaa haasteellisia kasvatustilanteita tietotaitonsa mukaan.

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma voi käyttää opinnäytetyön tuloksia lisäkoulutuksen kehittämiseen ja sen tarpeen kartoittamiseen tai lastentarhanopettajien ja sosioemotionaalista tukea tarvitsevien lasten tukikeinojen selvittämiseksi. Tätä tutkimusta voisi käyttää pohjana kyselylle, jonka avulla voidaan saada kokemuksista tietoa laajemmin ja saada mahdollisesti aiheeseen kohdennettua tilastotietoa.

The aim of this thesis was to find out what kind of experiences kindergarten teachers have on working with children who need socio-emotional support and what the forms of support given to them are. This thesis was carried out as a qualitative research and the data was collected by theme interviews on kindergarten teachers working in kindergar-tens in the local area. The material was analysed using a data-driven analytical method. The information gathered will be available to the programme to address child and family services.

According to the results, all those interviewed had experiences of meeting socio-emotional challenges. It was discovered that high-quality interaction between child, guardians and early childhood professionals and a physically, mentally and socially supportive educational environment were in significant roles when working with socio-emotionally supported children. The results showed that early childhood professionals have sufficient abilities to face children who need socio-emotional support, but they ex-perience that they do not have as much resources to deal with challenging educational situations, as they would wish to.

The results of the thesis can be used by the programme to address child and family ser-vices to start to develop and identify possible additional training opportunities or to ex-plore other means of support for kindergarten teachers and children who need socio-emotional support. This study could be used as a basis for a survey that could provide a broader knowledge of the experience and potentially targeted statistical information.