Valokuvat päiväkodin lasten arjessa : Varhaiskasvatushenkilöstön kokemuksia

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia varhaiskasvatushenkilöstön kokemuksia valokuvien käytöstä päiväkodin ryhmissä. Tavoitteena oli saada tietoa päiväkodin omista leikkivälineistä otettujen valokuvien merkityksestä lasten osallisuuden tukemisessa leikin valintatilanteessa, leikin kehittämisessä sekä ympäristön strukturoinnin kannalta. Tutkimuksen aineisto kerättiin laadullisena tutkimuksena teemahaastattelua hyödyntäen. Aineiston keruuta varten haastateltiin päiväkodin kahdeksaa eri työntekijää. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin analysointia varten, mikä toteutettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia hyödyntäen. Aineistoa kertyi haastatteluista varsin kattavasti ja niistä saatiin koottua paljon tietoa. Haastatteluissa kävi ilmi, että kuvallisen materiaalin käyttö oli ollut päiväkodissa arkipäivää jo vuosien ajan. Osalla ryhmistä kuvia oli ollut käytössä enemmän ja osassa vähemmän. Erilaisia kuvia oli käytetty aamupiirissä, päiväjärjestys- ja leikkikuvina osalla lapsista oli myös ollut käytössään henkilökohtaiset kuvat. Ryhmissä oli hyödynnetty erilaisia kuvia eri lähteistä muun muassa lehdistä leikattuja kuvia sekä tulostettuja kuvia. Päiväkodin ryhmien leikkivälineistä otetut valokuvat oli otettu käyttöön noin puoli vuotta ennen haastatteluiden tekemistä. Valokuvia oli sijoitettu päiväkodin ryhmien tiloihin, osoittamaan leikkivälineitä sekä leikkiympäristöjä. Tutkimustuloksista ilmeni, että aikuisten kokemuksen mukaan valokuva oli ollut käytössä selkeämpi, kuin muu samaa esittävä kuva. Valokuvista oli ollut hyötyä leikkivälineiden hahmottamisessa ja ne olivat auttaneet leikin ja leikkialueen valinnassa. Valokuvien avulla oli voitu myös muistuttaa lasta valitsemastaan leikistä, joka taas tuki leikin jatkumista pitkäkestoisemmaksi. Useassa ryhmässä oli käytössä leikin valintataulu, leikkivalinnan lisäksi lapsen kanssa voitiin yhdessä katsoa, mihin leikki kuuluu, joka taas auttoi lasta paremmin hahmottamaan leikkiympäristöään. Pienten lasten ryhmässä leikin valintataulu oli koettu todella toimivaksi, koska sanoja ei vielä ole välttämättä käytössä. Osallisuuden osalta valokuvilla oli myös ollut merkitystä, kokemuksen mukaan lasten osallisuuden koettiin lisääntyvän valokuvien käytön myötä.

The objective of this thesis was to study the teaching staff’s experiences about using photographs in a day nursery groups. The goal was to gather information about the significance of photographs taken from the day nursery’s own toys, particularly in supporting children’s participation to the play choice situation, in developing the play and from structuring the surroundings point of view. The material was collected as a qualitative study utilising theme interviews. Eight people of the nursery early childhood education staff were interviewed and the transcribed recordings were then analysed by using a material based content analysis. The interviews revealed that the use of figurative materials had already been a part of the daily life of the nursery for years. Some of the groups had had more pictures in use, some less. Different pictures from various sources i.e. from magazines or print-outs had been used in the morning circle, as daily calendar illustrations and play pictures. Some of the children had also been using their own pictures. Photographs of the nursery’s own toys were brought in to use about six months prior to the interviews. Photos were placed in the group spaces of the nursery, pointing to toys and the play environments. The results show that per adult’s experience, a photograph had been clearer than other form of a picture presenting the same thing. Photographs had benefited the conceptualization of a play and in choosing the play area. One could also use photos to recall a child about the play she/he chose, which supported prolonging the play. Several groups utilised a play choosing board, in addition to choosing a play one could cooperatively where a play belonged to, which again supported a child to perceive the playing area. In groups of very young children the play choosing board was experienced to be remarkably useful, as words weren’t necessary yet in use. Photographs also increased the children’s overall feeling of participation.