Osallistujien kokemuksia Soppaa ja sympatiaa -hankkeesta
Harinen, Jenni; Kuronen, Elli (2018)
Lataukset:
Harinen, Jenni
Kuronen, Elli
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121722031
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121722031
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tukittiin asiakkaiden kokemuksia Mannerheimin lastensuojeluliiton Soppaa ja sympatiaa –hankkeessa. Tavoitteena oli selvittää asiakkaiden mielipiteitä hankkeesta ja mahdollisista hankkeen merkityksistä asiakasperheisiin. Tutkimus toteutettiin Webropol- kyselyiden avulla hankkeen toiminnan aikana paikan päällä.
Tutkimuksessa oli kolme tutkimuskysymystä, joita tarkkailtiin kyselyistä saatujen vastausten perusteella. Tutkimuskysymysten teemoina olivat hankkeen merkitys asiakasperheiden hyvinvointiin, ruoan vaikutus asiakkaiden näkökulmasta sekä lapsiperheiden palveluiden tietoisuus ja sen tarve.
Tuloksista ilmenee, että Soppaa ja sympatia –hankkeella on ollut positiivinen vaikutus asiakasperheisiin. Asiakasperheet ovat tutustuneet uusiin ihmiseen ja saaneet kokemuksia yhdessä tekemisestä.
Ruoan merkitys hankkeessa asiakkaiden näkökulmasta on positiivinen lisä hankkeen toiminnassa ja sitä kehuttiin hyväksi sekä monipuoliseksi. Vastaajista yli kymmenen prosenttia vastasi, että ruoalla ei olo merkitystä toimintaan osallistumiseen.
Useampi perheistä on saanut jotakin uutta tietoa hankkeen toimintakerroilla, muun muassa ruuasta, liikunnasta ja askartelusta. Harrastuksista ja perheiden erilaisista tapahtumista oli saatu myös saatu uutta tietoa ja he kertovat myös aloittaneensa uuden harrastuksen toiminnan myötä sekä käyneensä lapsiperheiden tapahtumissa. Puolet vastaajista kertoivat olevansa kiinnostuneita kuulemaan lisää lähialueen harrastusmahdollisuuksista, harrastuksista yleisesti ja erilaisista lapsiperheiden maksuttomista tapahtumista ja palveluista.
Konkreettinen esimerkki teoriasta näkyi hankkeessa esimerkiksi yhteisöllisyyden merkityksenä perheille ja siitä, kuinka tärkeää hankkeen asiakkaille oli päästä vuorovaikutukseen toisten lapsiperheiden kanssa. Yhteisöllisyydellä saattaa olla elintasoa tärkeämpi merkitys ihmisen hyvinvoinnissa. Hankkeen kautta olikin havaittavissa sen positiivinen vaikutus yhteisöllisyyden kautta. Tämä nousi tutkimuksen aikana myös tutkijoille merkittävänä havainnointina.
Tutkimuksessa oli kolme tutkimuskysymystä, joita tarkkailtiin kyselyistä saatujen vastausten perusteella. Tutkimuskysymysten teemoina olivat hankkeen merkitys asiakasperheiden hyvinvointiin, ruoan vaikutus asiakkaiden näkökulmasta sekä lapsiperheiden palveluiden tietoisuus ja sen tarve.
Tuloksista ilmenee, että Soppaa ja sympatia –hankkeella on ollut positiivinen vaikutus asiakasperheisiin. Asiakasperheet ovat tutustuneet uusiin ihmiseen ja saaneet kokemuksia yhdessä tekemisestä.
Ruoan merkitys hankkeessa asiakkaiden näkökulmasta on positiivinen lisä hankkeen toiminnassa ja sitä kehuttiin hyväksi sekä monipuoliseksi. Vastaajista yli kymmenen prosenttia vastasi, että ruoalla ei olo merkitystä toimintaan osallistumiseen.
Useampi perheistä on saanut jotakin uutta tietoa hankkeen toimintakerroilla, muun muassa ruuasta, liikunnasta ja askartelusta. Harrastuksista ja perheiden erilaisista tapahtumista oli saatu myös saatu uutta tietoa ja he kertovat myös aloittaneensa uuden harrastuksen toiminnan myötä sekä käyneensä lapsiperheiden tapahtumissa. Puolet vastaajista kertoivat olevansa kiinnostuneita kuulemaan lisää lähialueen harrastusmahdollisuuksista, harrastuksista yleisesti ja erilaisista lapsiperheiden maksuttomista tapahtumista ja palveluista.
Konkreettinen esimerkki teoriasta näkyi hankkeessa esimerkiksi yhteisöllisyyden merkityksenä perheille ja siitä, kuinka tärkeää hankkeen asiakkaille oli päästä vuorovaikutukseen toisten lapsiperheiden kanssa. Yhteisöllisyydellä saattaa olla elintasoa tärkeämpi merkitys ihmisen hyvinvoinnissa. Hankkeen kautta olikin havaittavissa sen positiivinen vaikutus yhteisöllisyyden kautta. Tämä nousi tutkimuksen aikana myös tutkijoille merkittävänä havainnointina.