AHAA-koulutukseen osallistuneiden lähi- ja perushoitajien kokemuksia simulaatio-oppimisesta
Lievonen, Sami; Karinen, Niko (2018)
Lievonen, Sami
Karinen, Niko
Savonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121922382
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121922382
Tiivistelmä
Kotihoidon asiakasmäärät ovat jatkuvassa kasvussa, koska Suomen väestön ikääntymisen lisäksi tuetun asumisen paikat ovat vähentyneet viime vuosina. Myös työn sisältö kotihoidossa on muuttunut ja muuttuu edelleen. Ennusteiden mukaan kotihoidon asiakkaita tullaan jatkossa hoitamaan yhä pidempään kotona ja entistä akuutimmissa tilanteissa. Kuopiossa 2014 laaditussa päivystysselvityksessä todettiin, että osa kotihoidon asiakkaiden päivystyskäynneistä oli turhia ja ne olisi voitu hoitaa seuraavina päivinä terveyskeskuksissa. Tämän havainnon takia Kuopion kaupungin kotihoidolle järjestettiin AHAA-koulutuskokonaisuus. Sen tarkoitus oli lisätä kotihoidossa työskentelevien hoitajien kliinistä osaamista tunnistaa akuutisti sairastuneet asiakkaat. AHAA-koulutuskokonaisuus koostui Moodle-ennakkomateriaalista sekä simulaatioharjoituksista.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää AHAA-koulutukseen osallistuneiden lähi- ja perushoitajien kokemuksia simulaatio-oppimisesta. Tavoitteena oli tuottaa tutkimustietoa simulaatiokoulutuksen käytettävyydestä henkilöstön täydennyskoulutuksen menetelmänä. Tutkimuksemme oli laadullinen tutkimus, jonka tiedonantajia olivat AHAA-koulutuksen käyneet lähi- ja perushoitajat. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua pienryhmille ja aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Kotihoidon henkilöstön mielestä heidän työnsä on haastavaa ja työ edellyttää jatkuvaa ammattitaidon ylläpitämistä. Simulaatioharjoituksiin valmistava itsenäisen opiskelun materiaali Moodlessa edisti hyvin oppimista. Simulaatioharjoitukset tukivat monipuolisesti eri oppimistyylejä ja mahdollistivat myös viestintä- ja verkostoitumistaitojen oppimista. Simulaatioharjoitukset olivat erityisen hyvä mahdollisuus vertailla eri työyksiköiden välisiä toimintatapoja, sekä luoda yhtenäisiä käytänteitä työyksiköiden välille. Simulaatiokoulutus lisäsi varmuutta kohdata akuutisti sairastuneita potilaita kotihoidossa. Simulaatioharjoituksia toivottiin järjestettävän lisää, ja yhä vaikeammista tilanteista. Tämä mahdollistettaisiin riittävän usein järjestetyillä simulaatiokoulutuksilla ja luomalla enemmän oppimista tukevaa materiaalia, kuten esimerkiksi erilaisia muistivihkoja tai tiivistelmiä opittavista asioista.
Jatkotutkimuksissa olisi tärkeää selvittää, kuinka tärkeiksi hoitajat kokivat simulaatiokoulutuksen eri vaiheet. Simulaatiokoulutuksen kehittämiseksi edelleen jää tutkittavaksi, että eroavatko kotihoidon työntekijöiden kokemukset simulaatio-oppimisesta eri organisaatioiden välillä. Näiden lisäksi voisi tutkia, kuinka simulaatioharjoitusten määrää voisi lisätä oppimisen jatkuvuuden mahdollistamiseksi.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää AHAA-koulutukseen osallistuneiden lähi- ja perushoitajien kokemuksia simulaatio-oppimisesta. Tavoitteena oli tuottaa tutkimustietoa simulaatiokoulutuksen käytettävyydestä henkilöstön täydennyskoulutuksen menetelmänä. Tutkimuksemme oli laadullinen tutkimus, jonka tiedonantajia olivat AHAA-koulutuksen käyneet lähi- ja perushoitajat. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua pienryhmille ja aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Kotihoidon henkilöstön mielestä heidän työnsä on haastavaa ja työ edellyttää jatkuvaa ammattitaidon ylläpitämistä. Simulaatioharjoituksiin valmistava itsenäisen opiskelun materiaali Moodlessa edisti hyvin oppimista. Simulaatioharjoitukset tukivat monipuolisesti eri oppimistyylejä ja mahdollistivat myös viestintä- ja verkostoitumistaitojen oppimista. Simulaatioharjoitukset olivat erityisen hyvä mahdollisuus vertailla eri työyksiköiden välisiä toimintatapoja, sekä luoda yhtenäisiä käytänteitä työyksiköiden välille. Simulaatiokoulutus lisäsi varmuutta kohdata akuutisti sairastuneita potilaita kotihoidossa. Simulaatioharjoituksia toivottiin järjestettävän lisää, ja yhä vaikeammista tilanteista. Tämä mahdollistettaisiin riittävän usein järjestetyillä simulaatiokoulutuksilla ja luomalla enemmän oppimista tukevaa materiaalia, kuten esimerkiksi erilaisia muistivihkoja tai tiivistelmiä opittavista asioista.
Jatkotutkimuksissa olisi tärkeää selvittää, kuinka tärkeiksi hoitajat kokivat simulaatiokoulutuksen eri vaiheet. Simulaatiokoulutuksen kehittämiseksi edelleen jää tutkittavaksi, että eroavatko kotihoidon työntekijöiden kokemukset simulaatio-oppimisesta eri organisaatioiden välillä. Näiden lisäksi voisi tutkia, kuinka simulaatioharjoitusten määrää voisi lisätä oppimisen jatkuvuuden mahdollistamiseksi.