AHAA-koulutukseen osallistuneiden lähi- ja perushoitajien kokemuksia simulaatio-oppimisesta

Abstract

Kotihoidon asiakasmäärät ovat jatkuvassa kasvussa, koska Suomen väestön ikääntymisen lisäksi tuetun asumisen paikat ovat vähentyneet viime vuosina. Myös työn sisältö kotihoidossa on muuttunut ja muuttuu edelleen. Ennusteiden mukaan kotihoidon asiakkaita tullaan jatkossa hoitamaan yhä pidempään kotona ja entistä akuutimmissa tilanteissa. Kuopiossa 2014 laaditussa päivystysselvityksessä todettiin, että osa kotihoidon asiakkaiden päivystyskäynneistä oli turhia ja ne olisi voitu hoitaa seuraavina päivinä terveyskeskuksissa. Tämän havainnon takia Kuopion kaupungin kotihoidolle järjestettiin AHAA-koulutuskokonaisuus. Sen tarkoitus oli lisätä kotihoidossa työskentelevien hoitajien kliinistä osaamista tunnistaa akuutisti sairastuneet asiakkaat. AHAA-koulutuskokonaisuus koostui Moodle-ennakkomateriaalista sekä simulaatioharjoituksista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää AHAA-koulutukseen osallistuneiden lähi- ja perushoitajien kokemuksia simulaatio-oppimisesta. Tavoitteena oli tuottaa tutkimustietoa simulaatiokoulutuksen käytettävyydestä henkilöstön täydennyskoulutuksen menetelmänä. Tutkimuksemme oli laadullinen tutkimus, jonka tiedonantajia olivat AHAA-koulutuksen käyneet lähi- ja perushoitajat. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua pienryhmille ja aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Kotihoidon henkilöstön mielestä heidän työnsä on haastavaa ja työ edellyttää jatkuvaa ammattitaidon ylläpitämistä. Simulaatioharjoituksiin valmistava itsenäisen opiskelun materiaali Moodlessa edisti hyvin oppimista. Simulaatioharjoitukset tukivat monipuolisesti eri oppimistyylejä ja mahdollistivat myös viestintä- ja verkostoitumistaitojen oppimista. Simulaatioharjoitukset olivat erityisen hyvä mahdollisuus vertailla eri työyksiköiden välisiä toimintatapoja, sekä luoda yhtenäisiä käytänteitä työyksiköiden välille. Simulaatiokoulutus lisäsi varmuutta kohdata akuutisti sairastuneita potilaita kotihoidossa. Simulaatioharjoituksia toivottiin järjestettävän lisää, ja yhä vaikeammista tilanteista. Tämä mahdollistettaisiin riittävän usein järjestetyillä simulaatiokoulutuksilla ja luomalla enemmän oppimista tukevaa materiaalia, kuten esimerkiksi erilaisia muistivihkoja tai tiivistelmiä opittavista asioista. Jatkotutkimuksissa olisi tärkeää selvittää, kuinka tärkeiksi hoitajat kokivat simulaatiokoulutuksen eri vaiheet. Simulaatiokoulutuksen kehittämiseksi edelleen jää tutkittavaksi, että eroavatko kotihoidon työntekijöiden kokemukset simulaatio-oppimisesta eri organisaatioiden välillä. Näiden lisäksi voisi tutkia, kuinka simulaatioharjoitusten määrää voisi lisätä oppimisen jatkuvuuden mahdollistamiseksi.

There is an invariant increase in the number of clients in home care services. This is not only due to the inevitably ageing population in Finland but also due to the diminished number of supported residents in the recent years. Furthermore, there has been changes in the contents of the work in home care services and these changes are still to happen. Per the predictions the clients of the home care services are going to be taken care of at home for an increasingly long time and even in situations far more acute than the ones today. Some of the emergency duty calls to the home care services were unnecessary and could have been taken care of the next day in a health care center. This was revealed in an emergency duty report made in Kuopio 2014. Because of this matter the home care services in Kuopio were given training on the AHAA-education. The meaning of the education was to increase the caretakers’ clinical abilities to recognize the patients in need of acute care-giving. The AHAA-education was compiled of the Moodle- advance material together with simulation exercises. The aim of this study was to enlighten the practical nurse’s experiences about simulation-based learning. The intents were to produce scientifically proven data about whether the simulated learning could be used as an eligible tool in the personnel’s in-service training or not. The study is a qualitative study and the resources used are the practical nurses that have participated in the AHAA-education. Theme interviews in small groups were used as the method of collecting the evidence. This material was then analyzed by using an inductive content analysis. The personnel working in home care services perceived the job as challenging. Furthermore, they identified a constant need of refreshing the expertise. The self-reliant preparatory material in Moodle was considered to promote learning in a proper way. The simulation exercises supported a variability of ways to learn and enabled the learning of communication and networking skills. Moreover, the simulation exercises were par excellence in comparing the differences between the working units. This method was also used in creating homogenous routines between different working units. The simulation-based education succeeded in increasing the caretakers’ certainty about their skills when meeting an acute sick patient. More simulation exercises were desired and that those were to include even more challenging situations. This could be done in the means of more frequent simulation exercises and by creating even more materials that support the studying. That could be done in form of notebooks and summaries. It would be of value that in follow up studies one would estimate the caretakers’ opinion about the importance of the phases of the simulation exercises. The diversity of experiences about the simulation-based education in different organizations needs to be studied in order to be able to continue developing the simulation-based education system. Furthermore, one could study how to increase the amount of simulation exercises to enable continuous learning.