ICT-yritysten tilinpäätösanalyysejä

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena on analysoida ICT-toimialaa taloudellisten tulostietojen perusteella. Lisäksi pyrin analysoimaan ICT-yritysten taloudellista kehitystä, vertailla yrityksiä toisiin toimialoihin nähden, ennustamaan yritysten tulevaisuutta ja listaamaan ICT-yritykset neljään ryhmään tunnuslukujen perusteella. Tutkimuksen aiheisto perustuu Tietoviikon (Tivi250) ja Talouselämän (TE500) tulos- ja tasetietoihin ja tunnuslukuihin.

Tutkimus ei käsittele yrityksen arvonmäärityksiä ja tutkimuksessa käytetään yleisistä tunnusluvuista vain ne, jotka löytyvät data-aineistosta. Opinnäytetyössä ei käsitellä tilinpäätöksen perusteita, koska vastaavia opinnäytetöitä on paljon taloushallinnon puolella. Kyseiset opinnäytetyöt sisältävät yleensä vain yhden kohdeyrityksen, joten tutkimuksen tavoitteena on koko ICT-toimialan analysointi. Lisäksi ajankohtaista on myös data-aineiston runsas käyttö, sillä nykyään analysoidaan dataa monipuolisesti ja pyritään löytämään datasta lisäarvoa liiketoimintaan. Tutkimuksessa käytetään vain Microsoft Excel -taulukkolaskentaa ja Microsoft Power BI Desktop -ohjelmaa. Tutkimuksen näkökulma on erityisesti toisille yritystutkijoille ja yritysten analyytikoille. Päätin opinnäytetyön aiheen syyskuun lopussa 2018, lokakuussa tein valtaosan teoriaosasta, marraskuussa tein empiirisen osan ja joulukuussa viimeistelin kokonaisuuden.

Työn teoriaosassa käydään läpi ICT-toimialaa, kevyesti yritysten toimialoja ja talousennusteita ja perehdytään enemmän tilinpäätösanalyysin perusteihin, analysoitaviin tunnuslukuihin ja talousennusteiden perusteita. Empiirinen osa käsittää ICT-yritysten analysointia, yritysten toimialavertailuja, talousennusteita ja lopulta tutkimuksen tuloksia ja opinnäytetyön päätelmiä.

Tutkimuksen mukaan ICT-yritykset ovat kehittyneet taloudellisten tunnuslukujen perusteella oikein hyvin ja ICT-yritykset ovat olleet paremmassa kunnossa kuin TE500-yritykset. Tutkimuksessa yllättävin seikka oli se, että Suomen ICT-yritysten pääkonttorien tulokset syntyvät vain kahdesta kaupungista. Espoon ja Helsingin osuus liikevaihdosta oli 90 prosenttia ja nettotuloksessa jopa 96 prosenttia. Tutkimuksessa huomattiin myös, että kotimaalaisten ja ulkomaalaisten ICT-yritysten välillä oli selviä eroja. Ulkomaalaiset yritykset ovat tehokkaampia kuin suomalaiset yritykset. Tutkimuksen lopussa ennustin yritysten tulevaisuutta ja laskin kaikille ICT-yrityksille omat arvosanat. Käytin tärkeimpiä tunnuslukuja ja arvosanojen perusteella yksittäisten yritysten välillä oli selviä eroja. Heikompia yrityksiä oli noin 10 prosenttia ja hyviä ja erinomaisia yrityksiä oli lähes puolet yrityksistä. Kokonaisuutena ICT-yritykset ovat taloudellisesti hyvässä kunnossa ja selviävät helposti kaikista suhdanteista ja kasvavat muita toimialoja nopeammin. Jatkotutkimuksena ehdotan, että tutkimukseen olleet rajaukset laajennetaan kokonaisemmaksi yritysanalyysiksi, tehdään vastaava tutkimus toisella toimialalle tai yritysten ennustamiseen käytetään koneoppimista ja hyödynnetään enemmän tilastollisia menetelmiä.