Vanhempien kokemuksia huolen puheeksi ottamisesta päiväkodissa

Abstract

Opinnäytetyössä selvitettiin päiväkodissa päivähoidossa olevan lapsen vanhemman näkemyksiä huolen puheeksi ottamisesta. Tavoitteena oli tuottaa työn toimeksiantajalle, Kouvolan kaupungin varhaiskasvatukselle, tietoa, miten vanhemmat kokevat huolen puheeksi ottamisen, miten he määrittelevät huolen ja millaisiin tilanteisiin puheeksi ottaminen vanhempien mielestä liittyy. Opinnäytetyössä selvitettiin myös huolen puheeksi ottamisen liittyviä kehittämiskohteita sen perusteella, millaisia haasteita vanhemmat liittävät huolen puheeksi ottamiseen.

Opinnäytetyön teoreettiset lähtökohdat ovat varhaiskasvatus, päivähoito, kasvatusyhteistyö ja huolen puheeksi ottaminen. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, ja tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Tutkimukseen osallistui kuusi Napan päiväkodissa hoidossa olevan lapsen vanhempaa. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla vanhempia yksitellen. Haastattelut litteroitiin, ja aineisto analysoitiin teemoitellen.

Haastatteluun osallistuneet vanhemmat olivat tyytyväisiä henkilökunnan kanssa tehtävään yhteistyöhön. Vanhemmat korostivat vastauksissaan huolen puheeksi ottamisen vaativan avoimuutta ja luottamusta kasvattajien ja vanhemman välillä. He kokivat, että huolen pystyi ottamaan esiin jokaisen päiväkodin kasvattajan kanssa, mutta mieluiten he käsittelivät huolta tuttujen kasvattajien kanssa. Vanhemmat toivoivat, että kasvattajat ottavat huolen heidän kanssa esiin heti huolen herättyä. Henkilökunnan vaihtuvuus ja hakutilanteiden ruuhka koettiin hankaloittavan huolen esille tuomista. Vanhemmat esittivät parannuskohteiksi tiedonkulun ja yhteisesti sovittujen menetelmien toteennäyttämisen.

The thesis was based on investigating parents’ views and opinions in regards to raising matters of concern in a kindergarten environment. The aim of the study was to provide the commissioner City of Kouvola Early Childhood Department, the information on how parents experienced the process of raising matters of concern, how they determined the concept and in what kind of situations do they feel the need to raising matters of concern. The thesis also discusses, based on the challenges stated by the parents, how to improve and further develop the process of raising matters of concern.

The theoretical framework of the thesis is based on early childhood development, childcare, collaboration with the parents and the raising matters of concern. The study was performed by means of a qualitive research and the research method was a semi-structured interview. The study was participated by six parents from the kindergarten of Nappa. All information was collected by individual interviews. The interviews were transcribed, and the information was analysed based on different themes.

The parents who took part in the study were satisfied with the collaboration and interaction between them and the childcare personnel. The parents especially appreciated the open-ness and the trust that exists between the personnel and the families. They also felt that they were comfortable raising matters of concern but preferred to speak to a member of staff with they were already familiar. The parents also wished that any matter of concern would be discussed immediately after it had been raised. This was, however, sometimes complicated due to staff turnover and the hasty pick-up times. As a future development possibility, the parents proposed the improvement of communication and commonly agreed procedures.