Isät lastensa liikuntakasvattajina : Perheiden fyysisen aktiivisuuden tukeminen lastenneuvolassa

Abstract

Liikunnallinen elämäntapa ja fyysisen aktiivisuuden malli muodostuvat jo lapsuudessa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaista isien ja lasten yhteinen fyysinen aktiivisuus on ja kuinka isien liikuntatottumukset vaikuttavat lapsiin. Tavoitteena oli lisätä terveydenhoitajien tietoutta isistä liikuntakasvattajina sekä valmiuksia edistää perheiden yhteistä liikkuvaa elämäntapaa neuvolassa. Työn tutkimustehtäviä olivat, millaista on isien ja lasten yhteinen aktiivisuus ja mitkä tekijät tukevat lapsuusajan fyysistä aktiivisuutta. Lisäksi selvitettiin, mitä ajatuksia neuvolaikäisten lasten isillä on omasta ja lastensa fyysisestä aktiivisuudesta. Opinnäytetyö laadittiin yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun ja Ylöjärven lastenneuvolan Isä-chat -hankkeen kanssa.

Opinnäytetyö tehtiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Työssä haastateltiin kuutta isää, jotka olivat Ylöjärven lastenneuvolan asiakkaita.

Opinnäytetyön haastatteluista ilmeni, että isät liikkuivat melko monipuolisesti lastensa kanssa. Isien ja lasten liikunta oli usein hyötyliikuntaa ja ulkoilua. Lisäksi isät harjoittelivat lastensa kanssa eri liikuntataitoja. Isät kuvailivat, että liikkuminen ja fyysinen aktiivisuus oli lapsilähtöistä. Moni isä kuvaili, että liikkuminen oli osa koko perheen arkea. Isät tiedostivat liikunnan terveyshyödyt. Liikkumisesta todettiin olevan iloa ja hyötyä lapsille. Liikunnallisen elämäntavan toivottiin jatkuvan läpi lasten elämän. Lapsuusajan fyysistä aktiivisuutta tukeviksi tekijöiksi nousivat perheen yhteinen ulkoilu, vanhempien kiinnostus liikuntaan, asuinympäristö sekä se, että vanhemmat suunnittelevat perheen ajankäyttöä.

Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että isät tiedostavat fyysisen aktiivisuuden merkityksen lapsen fyysiselle kasvulle ja kehitykselle. Isät nostivat liikuntaa rajoittavaksi tekijäksi lapsiperhearjen kiireet, joten jatkotutkimusaiheena on kehittää työkaluja, joiden avulla terveydenhoitajat voivat antaa vinkkejä ja ohjeita fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen kiireisessä lapsiperhearjessa. Jatkossa voitaisiin tutkia myös muiden elintapojen siirtymistä isiltä lapsille; esimerkiksi isien päihteidenkäyttötottumusten siirtymistä kouluikäisten lasten perheissä.

The purpose of this study was to collect information on fathers` and their children`s physical activity. The aim was to support families` active lifestyle and to increase Public health nurses` knowledge of fathers as active role models for their children under the age of seven. The study intended to examine what fathers` and children`s physical activity is like, and which factors support the physical activity in childhood. Besides, the intention was to find out what thoughts fathers have of their own and their children`s physical activity. The data were analysed by means of qualitative content analysis. The data were collected from six fathers who were customers of Ylöjärvi child welfare clinic.

The results suggest that fathers` and children`s physical activity varied to some extent. The physical activity was often useful everyday activities and outdoor activities. Fathers and children practised different sport skills together. Fathers described that physical activity was child-oriented. The majority of the participants hoped that their children would continue the active lifestyle. The supporting factors of childhood activity were family`s outdoor activities, parents` interest in exercise and a favourable residential environment.

The findings indicate that fathers are significant role models to children and their physical activity affect on their children`s physical activity. Further research is required to produce tools for public health nurses to support families` physical activity in the hectic everyday life.