Moottoriohjaus prosessiteollisuudessa
Itämäki, Roni (2019)
Itämäki, Roni
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902082110
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902082110
Tiivistelmä
Insinöörityö esittelee prosessiteollisuuden yleisimmän moottorityypin, kolmivaiheisen oikosulkumoottorin ohjausta, sen yhdistystä automaatiojärjestelmään sekä luo katsauksen moottoriohjauksen suunnitteluun.
Opinnäytetyön ensimmäisenä päämääränä oli luoda tutkielma, joka perehdyttää sekä kirjoittajansa että lukijansa edellä mainittuihin aihealueisiin. Tämän ohella erityisesti työssä suoritetulla kenttäväylä- ja teollisuus-Ethernet -tutkimuksella haluttiin tehostaa työn tilaajan, Sweco Industryn, kykyä palvella asiakkaitaan tulevaisuudessa.
Tutkielma on kirjoitettu perehtymällä alan kirjallisuuteen, laitevalmistajien aineistoihin sekä erilaisiin teknisiin oppaisiin. Lukija kuulee tekstin rinnalla alan asiantuntijoiden äänen, sillä teoriaosuuksia ovat syventämässä työn aikana hankitut ammattilaisten kommentit ja haastattelut.
Työn rakenne etenee siten, että johdannon jälkeen luku kaksi aloitetaan selostamalla moottorin käynnistystapojen ja nopeuden säädön teoria sekä esittelemällä automaatiojärjestelmän perusteet. Sen jälkeen kolmannessa luvussa tutustutaan yleisessä käytössä oleviin ohjainlaitteisiin, kuten älykkääseen moottoriohjaimeen, pehmokäynnistimeen sekä taajuusmuuttajaan. Jokaisen laitteen kohdalla teoria siirretään myös oikeaan elämään havainnollistavilla esimerkkituotteilla. Moottoriohjaimien käsittelyn jälkeen kuvaillaan perinteinen johdotettu tiedonsiirto sekä viestintä nykyaikaisissa Profibus- ja Profinet-väylissä. Seuraavassa luvussa jatketaan siitä, miten työn esimerkkilaitteet yhdistetään automaatiojärjestelmään aiemmin kuvatuilla tiedonsiirtomenetelmillä. Lopulta viimeisessä luvussa käydään läpi vielä moottoriohjauksen suunnittelua.
Tuloksena on syntynyt teos, jota lukuisat eri tahot voivat käyttää perehtyessään suomalaisen prosessiteollisuuden nykyaikaiseen moottoriohjaukseen. Tämän ohella työssä suoritettu tutkimus on tuottanut arvokasta taitotietoa ja tilaaja pystyy käyttämään sitä konkreettisesti hyväkseen mm. moottoriohjauksen toteutussuunnittelussa.
Opinnäytetyön ensimmäisenä päämääränä oli luoda tutkielma, joka perehdyttää sekä kirjoittajansa että lukijansa edellä mainittuihin aihealueisiin. Tämän ohella erityisesti työssä suoritetulla kenttäväylä- ja teollisuus-Ethernet -tutkimuksella haluttiin tehostaa työn tilaajan, Sweco Industryn, kykyä palvella asiakkaitaan tulevaisuudessa.
Tutkielma on kirjoitettu perehtymällä alan kirjallisuuteen, laitevalmistajien aineistoihin sekä erilaisiin teknisiin oppaisiin. Lukija kuulee tekstin rinnalla alan asiantuntijoiden äänen, sillä teoriaosuuksia ovat syventämässä työn aikana hankitut ammattilaisten kommentit ja haastattelut.
Työn rakenne etenee siten, että johdannon jälkeen luku kaksi aloitetaan selostamalla moottorin käynnistystapojen ja nopeuden säädön teoria sekä esittelemällä automaatiojärjestelmän perusteet. Sen jälkeen kolmannessa luvussa tutustutaan yleisessä käytössä oleviin ohjainlaitteisiin, kuten älykkääseen moottoriohjaimeen, pehmokäynnistimeen sekä taajuusmuuttajaan. Jokaisen laitteen kohdalla teoria siirretään myös oikeaan elämään havainnollistavilla esimerkkituotteilla. Moottoriohjaimien käsittelyn jälkeen kuvaillaan perinteinen johdotettu tiedonsiirto sekä viestintä nykyaikaisissa Profibus- ja Profinet-väylissä. Seuraavassa luvussa jatketaan siitä, miten työn esimerkkilaitteet yhdistetään automaatiojärjestelmään aiemmin kuvatuilla tiedonsiirtomenetelmillä. Lopulta viimeisessä luvussa käydään läpi vielä moottoriohjauksen suunnittelua.
Tuloksena on syntynyt teos, jota lukuisat eri tahot voivat käyttää perehtyessään suomalaisen prosessiteollisuuden nykyaikaiseen moottoriohjaukseen. Tämän ohella työssä suoritettu tutkimus on tuottanut arvokasta taitotietoa ja tilaaja pystyy käyttämään sitä konkreettisesti hyväkseen mm. moottoriohjauksen toteutussuunnittelussa.