Siltojen ja alikulkutunnelien kartoittaminen ja 3D-mallintaminen kaupunkimallinnusta varten
Aspegren, Ville-Pekka (2019)
Aspegren, Ville-Pekka
Lapin ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902202546
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902202546
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä tutkimus kahden eri mittausmenetelmän: valokuvamittauksen ja käsilaserkeilauksen hyödyntämisestä siltojen ja alikulkutunnelien kartoituksessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, voiko Kuopion kaupunki alkaa hyödyntää näitä mittausmenetelmiä kaupungin silta- ja tunneliaineistojen täydentämisessä sellaiseksi, että niitä voidaan käyttää 3D-mallinnukseen.
Ensiksi suoritettiin molempien menetelmien mittaukset. Sen jälkeen valokuvamittauksen aineisto käsiteltiin Pix4D-ohjelmalla ja käsilaserkeilauksen aineisto CloudCompare-ohjelmalla niin, että lopputuloksiksi saatiin georeferoidut pistepilvet. Lopuksi georeferoitua aineistoa käytettiin 3D-mallinnukseen.
Käsilaserkeilaus aineistosta ei saatu tehtyä yhtään mallia, koska aineiston laatu oli niin huonoa. Se johtui laitteesta ei käyttäjistä. Valokuvamittausaineistosta saatiin tehtyä yksi malli. Yhtä lukuun ottamatta muidenkin kohteiden sijaintitarkkuus olisi riittänyt mallinnusta varten, mutta ne epäonnistuivat muilla tavoin. Suurin syy huonoihin tuloksiin oli kuvaustapa, jonka vuoksi peitto jäi liian pieneksi. Tulosta voitaisiin parantaa tihentämällä kuvausväliä. Mittaukset olisi mahdollista suorittaa valokuvamittauksella. Muita vaihtoehtoja mittausten suorittamiseen olisivat maalaserkeilain ja takymetri. Takymetri on kuitenkin parempi vaihtoehto, koska muihin menetelmiin verrattuna se on varmempi ja nopeampi ja sillä saataisiin mitattua kaikki kohteet yhdellä menetelmällä.
Ensiksi suoritettiin molempien menetelmien mittaukset. Sen jälkeen valokuvamittauksen aineisto käsiteltiin Pix4D-ohjelmalla ja käsilaserkeilauksen aineisto CloudCompare-ohjelmalla niin, että lopputuloksiksi saatiin georeferoidut pistepilvet. Lopuksi georeferoitua aineistoa käytettiin 3D-mallinnukseen.
Käsilaserkeilaus aineistosta ei saatu tehtyä yhtään mallia, koska aineiston laatu oli niin huonoa. Se johtui laitteesta ei käyttäjistä. Valokuvamittausaineistosta saatiin tehtyä yksi malli. Yhtä lukuun ottamatta muidenkin kohteiden sijaintitarkkuus olisi riittänyt mallinnusta varten, mutta ne epäonnistuivat muilla tavoin. Suurin syy huonoihin tuloksiin oli kuvaustapa, jonka vuoksi peitto jäi liian pieneksi. Tulosta voitaisiin parantaa tihentämällä kuvausväliä. Mittaukset olisi mahdollista suorittaa valokuvamittauksella. Muita vaihtoehtoja mittausten suorittamiseen olisivat maalaserkeilain ja takymetri. Takymetri on kuitenkin parempi vaihtoehto, koska muihin menetelmiin verrattuna se on varmempi ja nopeampi ja sillä saataisiin mitattua kaikki kohteet yhdellä menetelmällä.
