KoulutusalaOpinnäytetyöt (Avoin kokoelma)Luonnonvara- ja ympäristöala
Viitteet 721-740 / 794
-
Työturvallisuus maatalouslomituksessa yksin työskennellessä
(Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 2017)Kuntasektorin ammattiryhmiä vertaillessa maatalouslomittajan työ on vaarallisinta ja riskialtteinta. Vertailtaessa lomittajia maanviljelijöihin, lomittajan sairastuvuus- sekä tapaturmaluvut ovat myös suurempia. Useimmiten ... -
Työyhteisön hyvinvointi maatalousyhtymässä
(2022)Maatalousyhtymä on toiseksi yleisin maatalouden harjoittamisen muoto Suomessa. Maatalousyhtymä on verotusyhtymä, jossa harjoitetaan maataloutta. Maatalousyhtymä muodostuu esimerkiksi vaiheittaisen sukupolvenvaihdoksen ... -
Tärkkelysperunan viljelyn kehittäminen sopimusviljelijän näkökulmasta
(Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 2015)Tärkkelysperunan viljelyyn soveltuvaa maata löytyy parhaiten Satakunnasta, Pohjanmaalta ja Etelä-Pohjanmaalta tehtaiden läheisyydestä. Hinnoitteluun kohdistuu kovia paineita ja tuottajahintaa ei pystytä korottamaan koska ... -
Tärkkelysperunatuotannon haasteet : Katetuotto kustannusvertailussa
(Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 2013)Tärkkelysperunan viljelyyn soveltuvaa peltomaata löytyy runsaasti Länsi-Suomesta, tärkkelysperunatehtaiden läheisyydestä (Kokemäki ja Lapua), viljelypotentiaalia näin ollen löytyy. Tehtaiden pitää jotenkin saada viljelijät ... -
Ulkoistetun hiehonkasvatuksen markkinat Kainuussa
(Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 2015)Maataloussektorilla vallitsee voimakas rakennekehitys, jonka seurauksena tilojen määrä vähenee ja keskikoko kasvaa. Tuotantoaan kehittävillä tiloilla voi ongelmaksi muodostua, mistä puuttuvat resurssit kasvaviin tarpeisiin ... -
Ummessaolokauden pituuden ja rotavirus-rokotuksen vaikutus vasta-aineiden pitoisuuteen ternimaidossa Koskenojan tilalla
(Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 2017)Ternimaito on vastasyntyneen vasikan tärkeintä ensiravintoa, josta vasikka saa energiaa kasvuun ja vasta-aineita taudinaiheuttajia vastaan. Vasta-aineet eli immunoglobuliinit eivät siirry vasikan verenkiertoon istukan ... -
Ummessaolokausi paremmaksi : Haastatteluja automaattilypsyssä olevilta case-maitotiloilta
(2019)Ummessaolokausi kuuluu lypsylehmän tiineyden viimeisiin kuukausiin. Se on 6-8 viikon mittainen ajanjakso, jolloin lyhmän lypsy lopetetaan, ruokintaa muutetaan ja lehmän utare tyhjentyy. Utarekudos uusiutuu ja ennen poikimista ... -
Umpeenmenosta uuden lypsykauden alkuun : Hoitokäytänteet ja tilat robottipihatoissa utareterveysnäkökulmasta tarkasteltuna
(Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 2018)Ummessaolokaudella on suuri merkitys seuraavan lypsykauden tuloksen kannalta. Tänä aikana lehmillä on oltava mahdollisimman stressitön elinympäristö ja parhaat mahdolliset olosuhteet, jotta ne saavat levätä ja palautua ... -
Umpeenpanokäytänteet lypsykarjatiloilla
(Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 2015)Ummessaolokausi on lehmälle erittäin tärkeä jakso ennen poikimista. Tällä tarkoitetaan aikajaksoa, jolloin lehmän maidontuotanto on ehtynyt ja lehmä saa tarvitsemansa lepoajan ennen poikimista. Koska lypsykausi vaatii ... -
Utareen epätasainen tyhjentyminen
(Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 2011)Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää utareen tyhjenemisen tasaisuuden ja utareen rakenneominaisuuksien välistä yhteyttä. Tutkimuksessa käydään läpi kaikki utarerakenneominaisuudet, joita lehmiltä arvostellaan rakennearvostelun ... -
Utarekudoksen vaikutus solulukuun lypsylehmillä
(Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 2013)Työni tarkoituksena oli selvittää, vaikuttaako utarekudos lypsylehmien solulukuun lypsykaudella, sekä utaretulehdusten yleisyyteen lypsylehmillä. Kyseistä ominaisuutta ei suomalaisessa jalostusohjelmassa huomioida. Sen ... -
Utarerakenteen vaikutus lypsyrobotin kapasiteettiin : Esikäsittely ja kiinnitys
(Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 2016)Automaattilypsytiloilla ylimääräistä työtä aiheutuu lehmistä, joita on haettava lypsylle sekä tarvittaessa myös avustettava siinä, edellisen lypsyn epäonnistumisen seurauksena. Epäonnistunut lypsy voi johtua ongelmista ... -
Utareterveys automaattilypsytilalla
(Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 2017)Lypsykarjatilalla seurataan jatkuvasta lehmien utareterveyttä ja maidon laatua. Tuotosseurantaan kuuluvat tilat voivat tarkastella utareterveystilannetta erilaisista raporteista. Lisäksi maidon laatua koskevaa tietoa tilat ... -
Uuden hakemallin käyttöönotto Alholman sahalla
(Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 2017)Alholman saha on vaihtamassa vanhan UPM havuhakemallin Botnian selluhakemalliin. Hakemallien vaihto vaatii sahalla laitteiden toiminnan muokkaamista ja uusien osien suunnittelua sekä tavoitteena on saada kiitettävä ... -
Uuden metsänhoitoyhdistyslain vaikutus Metsänhoitoyhdistys Muhoksen jäsenmäärään
(Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 2015)Uusi metsänhoitoyhdistyslaki muuttui vuoden 2015 alussa. Lain myötä metsän-omistajilta poistui pakollinen metsänhoitomaksu. Lain tavoitteena on ollut tasapuolistaa metsäsektorilla toimivien palveluntarjoajien kilpailua. ... -
Uuden teknologian hyödyntäminen Luonnonvarakeskuksen (Luken) virallisissa lajikekokeissa
(2019)Tutkimuksessa selvitettiin uusien teknologioiden käyttöönoton mahdollisuutta Luonnonvarakeskuksen (Luke) vastuulla olevissa virallisissa lajikekokeissa. Teknologia kehittyy jatkuvasti uuteen suuntaan myös maatalouden ... -
Uudisraiviot Pohjois-Pohjanmaalla EU:n aikana : Haastattelututkimus Haapaveden, Nivalan, Sievin ja Siikalatvan alueilla
(Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 2015)Työni tausta aineistossa on selvitetty, paljonko peltoa on raivattu Pohjois-Pohjanmaan alueella EU:n aikana ja mihin tuotantosuuntiin raivaukset ovat keskittyneet. Lisäksi on käyty läpi turvemaiden soveltuvuutta peltoviljelyyn ... -
Uudistavan viljelyn e-opiston verkko-opinnot
(2023)Opinnäytetyö lähti liikkeelle opiskelijan kiinnostuksesta uudistavaa viljelyä kohtaan ja se tehtiin toimeksiantona Baltic Sea Action Groupille. Työ kohdistui Baltic Sea Action Groupin luomaan Uudistavan viljelyn e-opistoon, ... -
Uudistetun tuotosseurannan hyödyntäminen
(Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 2016)Suomeen perustettiin vuonna 1898 kansainväliseen ICAR-järjestelmään kuuluva tuotosseuranta. Yhteiset pelisäännöt takaavat sen, että tuotosseuranta tiedot ovat vertailukelpoisia keskenään niin kansainvälisesti kuin kansallisesti ... -
Vaihtoehtoisia yritysmuotoja maatalousyhtymälle : Case "Ala-Fossin Maatalousyhtymä"
(Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 2009)Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella eri yritysmuotojen soveltuvuutta omalle maatalousyritykselle. Maatalousyrityksemme on toiminut neljän osakkaan maatalousyhtymänä jo 27 vuotta. Puolet osakkaista on lähivuosina ...



















