Nuorten kokemuksia kriisityöntekijän kohtaamisesta
Parviainen, Nita; Pehunen, Taru (2019)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Parviainen, Nita
Pehunen, Taru
2019
Kaikki oikeudet pidätetään
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903153171
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903153171
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia nuorten kokemuksia kriisityöntekijän kohtaamisesta. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää nuoren kohtaamisessa. Saadun tiedon pohjalta kriisityöntekijät ja muut sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset sekä opiskelijat voivat kehittää nuoren kohtaamiseen liittyvää osaamista. Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja on sosiaalialan järjestö, jossa tehdään kriisityötä nuorten parissa. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin avoimia kysymyksiä sisältävällä kyselylomakkeella lokakuun 2018 ja tammikuun 2019 välisenä aikana. Kyselyyn vastasi yksitoista kriisityöntekijän tavannutta nuorta. Kerätty aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta kohtaamisen olleen pääasiassa positiivista. Esiin nousi muutama kohtaamista heikentävä tekijä. Tämän opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että nuoret kokivat kohtaamisen olevan avointa ja inhimillistä. Vuorovaikutus koettiin dialogiseksi ja nuoret tulivat ymmärretyiksi sekä kuulluksi. Lisäksi nuorten kokemukset kohtaamisesta liittyivät luottamukseen, ammatillisuuteen, tavoitteellisuuteen, turvallisuuteen ja yksilöllisyyteen. Tulosten mukaan kohtaamista heikensivät liian lyhyet tapaamisajat, liian vähäiset tapaamiskerrat ja nuorten kokema epävarmuus avun hakemisen alkuvaiheessa. Pidempiä tapaamisaikoja ja useampia tapaamiskertoja toivottiin lisää. Jatkossa olisi tarpeellista tutkia kuinka hyvin nykyiset palvelut vastaavat kysyntää; kuinka moni asiakkaista kokee tapaamiskerrat ja -ajan riittämättömiksi ja vastaavatko palvelut toteutustavoiltaan asiakkaiden tarpeisiin.
Johtopäätöksenä voidaan todeta kohtaamisen olleen pääasiassa positiivista. Esiin nousi muutama kohtaamista heikentävä tekijä. Tämän opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että nuoret kokivat kohtaamisen olevan avointa ja inhimillistä. Vuorovaikutus koettiin dialogiseksi ja nuoret tulivat ymmärretyiksi sekä kuulluksi. Lisäksi nuorten kokemukset kohtaamisesta liittyivät luottamukseen, ammatillisuuteen, tavoitteellisuuteen, turvallisuuteen ja yksilöllisyyteen. Tulosten mukaan kohtaamista heikensivät liian lyhyet tapaamisajat, liian vähäiset tapaamiskerrat ja nuorten kokema epävarmuus avun hakemisen alkuvaiheessa. Pidempiä tapaamisaikoja ja useampia tapaamiskertoja toivottiin lisää. Jatkossa olisi tarpeellista tutkia kuinka hyvin nykyiset palvelut vastaavat kysyntää; kuinka moni asiakkaista kokee tapaamiskerrat ja -ajan riittämättömiksi ja vastaavatko palvelut toteutustavoiltaan asiakkaiden tarpeisiin.