Alaraajan ruusuinfektion hoito-ohjeistus Helsingin kotisairaalaan
Dahlström, Tuija; Napola, Pirita (2019)
Dahlström, Tuija
Napola, Pirita
2019
Kaikki oikeudet pidätetään
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903223652
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903223652
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää alaraajan ruusuinfektioiden hoitokäytänteitä Helsingin kotisairaalassa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa alaraajan ruusuinfektiosta hoitokäytänteiden yhtenäistämiseksi sekä lisätä hoitohenkilökunnan tietoisuutta ruusuinfektion ehkäisykeinoista sekä jälkihoidosta. Tuotetun tiedon pohjalta tehtiin alaraajan ruusuinfektion hoito-ohjeistus Helsingin kotisairaalan käyttöön.
Hoito-ohjeistuksen tekoa varten tehtiin lähtötason kartoitus kotisairaalan sairaanhoitajille joulukuussa 2018. Lähtötason kartoituksessa kotisairaalan sairaanhoitajilta (N=74) kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella tietoa kotisairaalan nykyisistä hoitokäytänteistä ja sairaanhoitajien mielipiteitä, koskien ruusuinfektioiden hoitoa, ehkäisyä ja jälkihoitoa. Kyselyyn vastasi 24 sairaanhoitajaa. Kyselylomakkeessa oli strukturoituja, Likert-asteikollisia ja avoimia kysymyksiä ja väittämiä.
Lähtötason kartoituksen mukaan ainoastaan yhdessä yksikössä on yhtenäiset ohjeet sekä käytännöt. Neuvoja ruusuinfektion hoidossa etsitään netistä ja kollegalta. Tietoa etsitään jopa Wikipediasta, jolloin tiedon luotettavuudesta ei voida varmistua. Ohje ruusuinfektion ennaltaehkäisyyn ja jälkihoitoon tulee siis tarpeeseen. Lähtötason kartoituksessa selvisi myös se, ettei ruusuinfektion tunnistaminen ole aina niin helppoa, kuin kuvitellaan. Osa hoitajista sekoittaa ruusuinfektion märkärupeen. Yksikään hoitajista ei myöskään tunnistanut tulehtuneen alueen kohonneita reunoja, vaikka se on ruusuinfektion tyypillisimpiä oireita.
Teoreettisen viitekehyksen ja lähtötason kartoituksen tulosten perusteella tuotettiin alaraajan ruusuinfektion hoito-ohjeistus Helsingin kotisairaalan käyttöön. Ohjeistus jaettiin seitsemän eri otsikon alle; johdanto, ruusuinfektio, ruusuinfektiopotilaan ensikäynti, seuranta käynneillä, turvotuksen hoito, kompressiosidonta ja ennaltaehkäisy. Ohjeistuksen osia voidaan jakaa myös potilaille suullisen potilasohjauksen tueksi.
Jatkotutkimuksena voitaisiin tutkia, miten ruusuinfektioiden hoito-ohje on otettu käyttöön; onko se koettu tarpeelliseksi ja onko se mahdollisesti vähentänyt ruusuinfektioiden uusiutumisia.
Hoito-ohjeistuksen tekoa varten tehtiin lähtötason kartoitus kotisairaalan sairaanhoitajille joulukuussa 2018. Lähtötason kartoituksessa kotisairaalan sairaanhoitajilta (N=74) kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella tietoa kotisairaalan nykyisistä hoitokäytänteistä ja sairaanhoitajien mielipiteitä, koskien ruusuinfektioiden hoitoa, ehkäisyä ja jälkihoitoa. Kyselyyn vastasi 24 sairaanhoitajaa. Kyselylomakkeessa oli strukturoituja, Likert-asteikollisia ja avoimia kysymyksiä ja väittämiä.
Lähtötason kartoituksen mukaan ainoastaan yhdessä yksikössä on yhtenäiset ohjeet sekä käytännöt. Neuvoja ruusuinfektion hoidossa etsitään netistä ja kollegalta. Tietoa etsitään jopa Wikipediasta, jolloin tiedon luotettavuudesta ei voida varmistua. Ohje ruusuinfektion ennaltaehkäisyyn ja jälkihoitoon tulee siis tarpeeseen. Lähtötason kartoituksessa selvisi myös se, ettei ruusuinfektion tunnistaminen ole aina niin helppoa, kuin kuvitellaan. Osa hoitajista sekoittaa ruusuinfektion märkärupeen. Yksikään hoitajista ei myöskään tunnistanut tulehtuneen alueen kohonneita reunoja, vaikka se on ruusuinfektion tyypillisimpiä oireita.
Teoreettisen viitekehyksen ja lähtötason kartoituksen tulosten perusteella tuotettiin alaraajan ruusuinfektion hoito-ohjeistus Helsingin kotisairaalan käyttöön. Ohjeistus jaettiin seitsemän eri otsikon alle; johdanto, ruusuinfektio, ruusuinfektiopotilaan ensikäynti, seuranta käynneillä, turvotuksen hoito, kompressiosidonta ja ennaltaehkäisy. Ohjeistuksen osia voidaan jakaa myös potilaille suullisen potilasohjauksen tueksi.
Jatkotutkimuksena voitaisiin tutkia, miten ruusuinfektioiden hoito-ohje on otettu käyttöön; onko se koettu tarpeelliseksi ja onko se mahdollisesti vähentänyt ruusuinfektioiden uusiutumisia.