NÄYTTÖÖN PERUSTUVAN TIEDON HYÖDYNTÄMINEN ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRISSÄ : Yhteispäivystyksen ja vastaanottotoiminnan hoitomallit Savonlinnassa

Abstract

Tiivistelmä Näyttöön perustuvan toiminnan tarkoituksena on antaa asiakkaille ja potilaille parasta mahdollista, vaikuttavaa ja tasa‐arvoista hoitoa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten hoitohenkilökunta hyödyntää Käypä hoito‐ suosituksiin pohjautuvia hoitomalleja ohjatessaan potilaita Itä‐Savon sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksessä ja vastaanotossa Savonlinnassa. Lisäksi tarkoituksena oli kuvata hoitomallien käyttämistä estäviä ja edistäviä tekijöitä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa hoitomallien kehittämistarpeista. Opinnäytetyön aineisto kerättiin tammikuussa 2009 hoitajien (n=7) ja esimiesten (n=4) täsmäryhmähaastattelulla. Opinnäytetyön aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan näyttöön perustuvien hoitomallien tunnettuus oli vielä puutteellista yhteispäivystyksessä. Hoitomalleja käytettiin toimintaa ohjaavana työvälineenä, päätöksenteon tukena ja perehdyttämisen välineenä sekä potilaan ohjaamiseen. Hoitomallien käyttöä estäviä tekijöitä olivat asenne, sitoutumattomuus, johtamiseen liittyvät tekijät sekä kiire. Hoitomallien käyttöä edistäviä tekijöitä olivat positiivinen asenne näyttöön perustuvaan tietoon, esimiehen kannustus ja tuki sekä moniammatillinen yhteistyö. Hoitomallien käyttäminen koettiin vastaanottotoiminnassa itsestäänselvyytenä, koska hoitajat olivat olleet itse laatimassa niitä. Hoitomallit ovat ”talon tapa” toimia. Niiden tunnetuksi tekemistä tulee kuitenkin jatkaa suunnitelmallisella koulutuksella. Hoitomallien yhtenäinen käyttö koko sairaanhoitopiirin toimialueella takaa potilaille tasa‐arvoisen hoidon ja hoitoon pääsyn. Tuloksia voidaan hyödyntää yksiköiden koulutuksen suunnittelussa sekä hoitotyön johtamisessa. Jatkossa olisi tärkeää tutkia, mitä haasteita hoitotyön esimies kohtaa näyttöön perustuvan toiminnan ja käytäntöjen yhtenäistämisessä kansallisesti, alueellisesti ja toiminta‐ ja työyksikkötasolla.

Abstract The purpose of evidence-based nursing is to make the best possible effective and equal care available to all clients and patients alike. The aim of the thesis was to find out how nursing staff utilizes the nursing care models based on the current Finnish care guidelines when advising patients at the joint duty and reception of the Itä-Savo Hospital District in Savonlinna. A further purpose was to describe the factors preventing and enhancing the use of the care models. The aim was to make information available about the needs for developing the care models. The data for the thesis was acquired by conducting focus group interviews of nurses (n=7) and directors of nursing (n=4) in January 2009. The data was analyzed by using a qualitative content analysis. The results showed that the knowledge of evidence-based nursing care models was still insufficient in joint duty. The care models were used as a tool for guiding the work, supporting the decision making, and as a tool both for familiarizing and instructing patients. Factors preventing the use of the care models were attitude, lack of commitment, factors related to leadership and rush. Factors enhancing the use of the care models were positive attitude towards –based information, support and encouragement coming from the directors of nursing, and multi-professional cooperation. The use of the care models was seen self-evident in reception work because the nurses themselves had been formulating them. The care models were seen as standard practice. However, making them known has to be continued by systematic training. A universally agreed use of the care models in the entire area of the hospital district will guarantee patients’ equal care and access to care. The results can be used in planning the training in the units as well as in directing nursing work. In the future it would be important to study what challenges a director encounters when coordinating research based work and practices nationally, locally, and on the action and work unit levels.