Opetusmateriaali logistiikan mittareista

Abstract

Opinnäytetyössä on koottu yhteen logistiikan mittaamisen teoriaa sekä logistiikan mittareita ja malleja. Tarkoituksena oli tuottaa logistiikan mittaamisesta suomenkielinen materiaali, jota logistiikan opettajat ja luennoijat voivat käyttää opetustyössään. Koska opinnäytetyö kokonaisuudessaan on opetusmateriaaliksi liian laaja, on työn liitteenä viiden sivun mittainen tiivistelmä, joka soveltuu monistettavaksi tai luennolla läpikäytäväksi opetusmateriaaliksi. Työn on tarkoitus antaa kattava kuva siitä, millaisia työkaluja nykypäivän yritykset käyttävät logistiikan mittaamiseen.

Työ on tehty kirjoituspöytätutkimuksena, kirjallisten lähteiden perusteella. Työ on siis puhtaasti teoreettinen ja pitkälti kirjallisuuskatsausta laajasta materiaalimäärästä, mitä logistiikan mittareista on kirjoitettu. Malleja on myös vertailtu keskenään, ja niiden hyviä ja huonoja puolia on pohdittu eri näkökulmista.

Luvussa 1 on johdanto aiheeseen ja luvussa 2 käydään lyhyesti läpi logistiikan käsitteitä ja toimitusketjun hallinnan ja mittaamisen merkitystä sekä monimutkaisuutta. Lukuun 3 on koottu ensin lyhyt luettelo erilaisista mittareista ja malleista. Tämän jälkeen alaluvuissa käsitellään tarkemmin osaa näistä malleista. Tunnusluvuilla, mittareilla ja indikaattoreilla tarkoitetaan suunnilleen samaa, kun mallit taas ovat laajempi käsite. Tunnuslukuja on käsitelty tarkemmin eurooppalaisen CR13908- standardin mukaisesti. Malleista käsitellään SCOR ja Balanced Scorecard (BSC) -malli. Viimeiseksi valotetaan toimitusketjun yhteiskuntavastuun mittaamista GRI-raportointiohjeiston avulla.

Luvussa 4 on yhteenveto malleista ja mittareista, pohdintaa niiden vahvuuksista ja heikkouksista sekä siitä, millaisiin ongelmiin törmätään kokonaisen toimitusketjun mittaamisesta. Mittaamista tarvitaan, jotta toimitusketjua voidaan kehittää. Mittarit ja mallit ovat kuitenkin aina kompromisseja tarkkuuden ja yleispätevyyden välillä. Käytännössä tarkoinkaan määritelty logistiikkamalli ei takaa vertailtavuutta esimerkiksi eri yritysten välillä, koska prosesseissa, niiden mittaamisessa ja tiedon käsittelyssä on olemassa erilaisia käytäntöjä. Yritysten tulisi pyrkiä hallitsemaan toimitusketjua kokonaisuutena, johon kuuluu kaikki arvoketjuun kuuluvat yritykset. Käytännössä kokonaisuuden mittaaminen on työlästä, eikä aina voida taata, että mittaamisen hyödyt ovat suuremmat kuin kustannukset.

This thesis sums up the indicators and models used to measure logistics. The objective was to write teaching material, which can be used in logistics lectures. Since the whole thesis is too lengthy to be given for students as such, a short 5-page summary is attached to the thesis. The goal is to give a comprehensive view on the tools that are available for logistics measurement.

The thesis has been written based on existing publications and it is a purely theoretical overview on the topic. Logistics models are compared and pros and cons are discussed from different perspectives.

Chapter 1 leads the reader to the subject and chapter 2 introduces logistics terms and the significance and complexity of measuring logistics and the supply chain.

Chapter 3 gives first a short introduction into different logistics indicators and models. Then some of the models are described in more detail. The examples of measures are based on European CR13908 standard. Logistics modelling tools Supply-chain operations reference -model (SCOR) and Balanced Scorecard (BSC) are introduced. The viewpoint of supply chain sustainability is discussed by the aid of Global reporting initiative (GRI).

In chapter 4 there is a summary on models and indicators as well as discussion on the strengths and weaknesses and on the problems that one will meet when measuring the whole supply chain instead of logistics within one corporation. Logistics need to be measured if the corporation wants to improve its operations. But measures are always a tradeoff between specificity and universal applicability. In practice even a tightly defined logistics model does not guarantee comparability to, for example other corporations. Corporations should aim at including all the participants of the chain into the calculations when measuring supply chain. However, in practice this is a very demanding goal and can never be perfectly reached.