Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen vastaanottokeskuksessa : Ohjaajien näkemyksiä työhyvinvoinnista
Koskelo, Mari (2019)
Koskelo, Mari
2019
Kaikki oikeudet pidätetään
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903183287
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903183287
Tiivistelmä
Koskelo, Mari. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen vastaanottokeskuksessa. Ohjaajien näkemyksiä työhyvinvoinnista.
Kevät 2019. 55 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on ollut kartoittaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksessa työskentelevien ohjaajien työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tilannetta sekä työhyvinvointia lisääviä ja uhkaavia tekijöitä ohjaajien kuvailemana. Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä erään Suomen Punaisen Ristin vastaanottokeskuksen kanssa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruumenetelmäksi valittiin kyselytutkimus ja tämä toteutettiin kyselylomakkein. Kyselyn kohderyhmäksi rajattiin vastaanottokeskuksessa työskentelevät ohjaajat, 14 henkilöä. Kvalitatiivinen aineisto analysoitiin teorialähtöisesti. Saatuja tuloksia peilattiin aikaisempien tutkimustulosten mukaisiin ulottuvuuksiin.
Opinnäytetyön tuloksista nousi tärkeimmiksi työhyvinvoinnin tärkeys, työhyvinvointia tukevista tekijöistä esimiestyön tärkeys, ja uhkaavista tekijöistä psykososiaalinen kuormitus ja asiakastyön vaativuus. Motivaatiotekijöiksi ohjaajat nimesivät työssä jaksamisen kannalta hyvän työilmapiirin ja mahdollisuuden vaikuttaa omaan työhönsä sekä sen kehittämiseen. Tuloksista esiin nousseet kehittämisehdotukset liittyivät työn parempaan organisointiin työntekijäresurssien osalta sekä yhtenäisempien työskentelytapojen löytämiseen.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa tulevia ohjaajien koulutuksia, työn kehittämispäiviä ja valitessa niiden sisältöjä. Ohjaajien työn jatkon ja kehittämisen kannalta on työhyvinvoinnin säännöllinen tutkiminen tärkeää. Johtopäätösehdotuksena esitetään, että kehityskeskusteluja tulisi kehittää siten, että keskusteluun sisällytettäisiin uusi, kyseessä olevan tutkimuskyselyn tyyppinen, työntekijän voimaantumista tukeva kyselyosuus, joka tarjoaisi työntekijälle mahdollisuuden aiempaa paremmin kertoa omasta työhyvinvoinnistaan ja sen merkityksestä työhyvinvoinnin ylläpitämisessä.
Asiasanat: työhyvinvointi, työssä jaksaminen, psykososiaalinen kuormitus, työkyky
Kevät 2019. 55 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on ollut kartoittaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksessa työskentelevien ohjaajien työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tilannetta sekä työhyvinvointia lisääviä ja uhkaavia tekijöitä ohjaajien kuvailemana. Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä erään Suomen Punaisen Ristin vastaanottokeskuksen kanssa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruumenetelmäksi valittiin kyselytutkimus ja tämä toteutettiin kyselylomakkein. Kyselyn kohderyhmäksi rajattiin vastaanottokeskuksessa työskentelevät ohjaajat, 14 henkilöä. Kvalitatiivinen aineisto analysoitiin teorialähtöisesti. Saatuja tuloksia peilattiin aikaisempien tutkimustulosten mukaisiin ulottuvuuksiin.
Opinnäytetyön tuloksista nousi tärkeimmiksi työhyvinvoinnin tärkeys, työhyvinvointia tukevista tekijöistä esimiestyön tärkeys, ja uhkaavista tekijöistä psykososiaalinen kuormitus ja asiakastyön vaativuus. Motivaatiotekijöiksi ohjaajat nimesivät työssä jaksamisen kannalta hyvän työilmapiirin ja mahdollisuuden vaikuttaa omaan työhönsä sekä sen kehittämiseen. Tuloksista esiin nousseet kehittämisehdotukset liittyivät työn parempaan organisointiin työntekijäresurssien osalta sekä yhtenäisempien työskentelytapojen löytämiseen.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa tulevia ohjaajien koulutuksia, työn kehittämispäiviä ja valitessa niiden sisältöjä. Ohjaajien työn jatkon ja kehittämisen kannalta on työhyvinvoinnin säännöllinen tutkiminen tärkeää. Johtopäätösehdotuksena esitetään, että kehityskeskusteluja tulisi kehittää siten, että keskusteluun sisällytettäisiin uusi, kyseessä olevan tutkimuskyselyn tyyppinen, työntekijän voimaantumista tukeva kyselyosuus, joka tarjoaisi työntekijälle mahdollisuuden aiempaa paremmin kertoa omasta työhyvinvoinnistaan ja sen merkityksestä työhyvinvoinnin ylläpitämisessä.
Asiasanat: työhyvinvointi, työssä jaksaminen, psykososiaalinen kuormitus, työkyky