Is Coeducation An Untouchable Dogma? : Breaking Ground in the Introduction of Single-Sex Education
Gajitos, Maria Asuncion (2010)
Gajitos, Maria Asuncion
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010061412150
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010061412150
Tiivistelmä
Suomen hienot tulokset kolmessa peräkkäisessä PISA- arviointitutkimuksessa ovat herättäneet maailmanlaajuista huomiota ja innostaneet ”koulutusturisteja” perehtymään suomalaisen koulujärjestelmän salaisuuksiin. PISA- menestys on kuitenkin hetkellisesti suunnannut huomion pois muista lasten kouluhyvinvointiin, yliopistolliseen opettajankoulutukseen ja koulutukselliseen tasa-arvoon liittyvistä kysymyksistä.
Suomen tasa-arvo laki ohjaa monia ratkaisuja. Se näkyy myös koulujärjestelmässämme poika- ja tyttöryhmien puuttumisena. Onko yhtenäiskoulu normi, jota ei voida kyseenalaistaa? Onko se avain PISA- menestykseen?
OECD:n syksyllä 2009 julkaisema PISA- arviointiin perustuva raportti sukupuolen merkityksestä, Opetusministeriön rahoittama sukupuolisensitiiviseen opetukseen liittyvä TASUKO- projekti sekä runsas julkinen keskustelu ovat vahvistaneet käsitystä siitä, että koulutusjärjestelmämme kaipaa ainakin jonkinasteista uudistamista. Tyttöjen ja poikien erillisopetus näyttää olevan yksi mahdollinen tulevaisuuden vaihtoehto.
Opinnäytetyön tarkoitus on selvittää tyttöjen ja poikien erillisopetuksen asemaa Suomen nykyisessä koulujärjestelmässä sekä sen tulevaisuuden mahdollisuuksia.
Kvalitatiivisessa tutkimuksessa yhdistyvät tapaustutkimus ja sisällönanalyysi. Tapaustutkimuksen kohteena on Olkahisen koulun erillisopetuskokeilu vuosina 2006–2007. Sitä koskevat sanomalehtien ja ammatillisten aikakausjulkaisujen artikkelit käsitellään sisällönanalyysin keinoin. Teoreettisessa osassa kuvataan yleisesti koulutusta, koulutuksellisen tasa-arvon lainsäädännöllisiä perusteita sekä tyttöjen ja poikien erillisopetuksen historiaa Suomessa ja kansainvälisesti. Lisäksi esitellään viimeaikaisen aivotutkimuksen tuloksia, joiden voidaan katsoa tukevan tyttöjen ja poikien erillisopetusta toisin kuin Suomessa esitetyt feministiset perustelut.
Sisällönanalyysissa nousivat esille mm. poikien alisuoriutuminen, ADHD-diagnoosien lisääntyminen ja miesopettajien puute. Tutkimuksen perusteella koulujärjestelmä kaipaa uudistamista. Yksi ratkaisu voisi olla sukupuolisensitiivisyyden vahvistaminen opettajankoulutuksessa, jolloin oppilaiden synnynnäiset erot osattaisiin ottaa paremmin huomioon. Tämä selvitys tuo toivottavasti uusia näkökulmia koulutuksen tasa-arvo kysymyksiin sekä tyttöjen ja poikien erillisopetuksen soveltamiseen tulevaisuudessa.
Suomen tasa-arvo laki ohjaa monia ratkaisuja. Se näkyy myös koulujärjestelmässämme poika- ja tyttöryhmien puuttumisena. Onko yhtenäiskoulu normi, jota ei voida kyseenalaistaa? Onko se avain PISA- menestykseen?
OECD:n syksyllä 2009 julkaisema PISA- arviointiin perustuva raportti sukupuolen merkityksestä, Opetusministeriön rahoittama sukupuolisensitiiviseen opetukseen liittyvä TASUKO- projekti sekä runsas julkinen keskustelu ovat vahvistaneet käsitystä siitä, että koulutusjärjestelmämme kaipaa ainakin jonkinasteista uudistamista. Tyttöjen ja poikien erillisopetus näyttää olevan yksi mahdollinen tulevaisuuden vaihtoehto.
Opinnäytetyön tarkoitus on selvittää tyttöjen ja poikien erillisopetuksen asemaa Suomen nykyisessä koulujärjestelmässä sekä sen tulevaisuuden mahdollisuuksia.
Kvalitatiivisessa tutkimuksessa yhdistyvät tapaustutkimus ja sisällönanalyysi. Tapaustutkimuksen kohteena on Olkahisen koulun erillisopetuskokeilu vuosina 2006–2007. Sitä koskevat sanomalehtien ja ammatillisten aikakausjulkaisujen artikkelit käsitellään sisällönanalyysin keinoin. Teoreettisessa osassa kuvataan yleisesti koulutusta, koulutuksellisen tasa-arvon lainsäädännöllisiä perusteita sekä tyttöjen ja poikien erillisopetuksen historiaa Suomessa ja kansainvälisesti. Lisäksi esitellään viimeaikaisen aivotutkimuksen tuloksia, joiden voidaan katsoa tukevan tyttöjen ja poikien erillisopetusta toisin kuin Suomessa esitetyt feministiset perustelut.
Sisällönanalyysissa nousivat esille mm. poikien alisuoriutuminen, ADHD-diagnoosien lisääntyminen ja miesopettajien puute. Tutkimuksen perusteella koulujärjestelmä kaipaa uudistamista. Yksi ratkaisu voisi olla sukupuolisensitiivisyyden vahvistaminen opettajankoulutuksessa, jolloin oppilaiden synnynnäiset erot osattaisiin ottaa paremmin huomioon. Tämä selvitys tuo toivottavasti uusia näkökulmia koulutuksen tasa-arvo kysymyksiin sekä tyttöjen ja poikien erillisopetuksen soveltamiseen tulevaisuudessa.