Kehitysvamma-alan vetovoimaisuus : Mikä saa sairaanhoitajan viihtymään työssään?

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla kehitysvamma-alalla työskentelevien sairaanhoitajien kokemuksia työstään. Tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä mikä tekee kehitysvamma-alasta vetovoimaisen. Tehtävänä oli selvittää, millaisia kokemuksia sairaanhoitajilla on kehitysvamma-alalla toimimisesta. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kehitysvammahuollon kanssa.

Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Aineisto kerättiin haastattelemalla sairaanhoitajia, jotka työskentelevät alan eri yksiköissä. Haastattelut toteutettiin teemoitettuina ryhmähaastatteluina kahdessa erillisessä ryhmässä. Kerätty aineisto analysoitiin kvalitatiivisella eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi, että sairaanhoitajat kokivat työnsä erittäin mieluisaksi. Voimakkaimmin työnviihtyvyystekijänä esille nousi työn haastavuus, joka koettiin vastaajien keskuudessa positiivisena tekijänä. Lisäksi työpaikan hyvä työilmapiiri ja työkavereilta saatu tuki sekä moniammatillisuus lisäsivät työn viihtyisyyttä.

Opinnäytetyön tuloksista esille nousi myös sairaanhoitajakoulutuksen haasteet kehitysvamma-alan työmahdollisuuksien esille tuomisessa, sekä kehitysvammaisen hoitotyön puuttuminen opetuskokonaisuudesta. Koettiin, että opiskelijoille tulisi kertoa alasta, sekä läpikäydä työn luonnetta jo etukäteen. Kehitysvamma-alan koettiin olevan pimennossa, eikä näin ollen kehitysvamma-alan erityispiirteet ole yleisesti tiedossa.

Ehdotuksena jatkotutkimusaiheeksi nousi selvitys sairaanhoitajakoulutuksen mahdollisuuksista kehitysvamma-alan esiintuomiseksi.

The purpose of this study was to describe the experiences of nurses working with intellectually disabled people. The aim was to provide information about the factors that make the care of the developmentally disabled attractive. The task was to examine what kind of experience nurses have working with intellectually disabled people. The study was conducted in co-operation with Pirkanmaa hospital district`s services for the developmentally disabled.

This study was conducted with a qualitative approach. The data were collected by interviewing nurses who worked with intellectually disabled people. Interviews were conducted as themed group interviews in two separate groups. The collected data were analyzed by qualitative content analysis.

The results of this study revealed that nurses found their work meaningful. The challenging nature of the work was regarded as the most satisfactory aspect, which was perceived as a positive factor. Also the good atmosphere and support from colleagues as well as multiprofessionalism increased work comfort. The results of this study also showed limitations of the nursing education in sharing information about the work opportunities in the field. Moreover, the care of intellectually and developmentally disabled persons is not included in the nursing curriculum. It was felt that the students should be informed about the field and that the nature of the work should be examined before entering the working life. The existing information about the special characteristics of the field is somewhat inaccessible.

Thus, a potential further study on the topic could focus on raising awareness about the care of intellectually disabled people as part of nursing education.