Osallistavan liikuntaseikkailun käyttäminen varhaiskasvatuksessa
Törmikoski, Laura (2019)
Törmikoski, Laura
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904296683
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904296683
Tiivistelmä
Tässä toiminnallisessa opinnäytetyössä toteutettiin osallistavaa liikuntaseikkailua varhaiskasvatuksessa. Kehittämistyön tavoitteena oli lisätä monipuolista liikuntaa lasten päiväkotiarkeen lapsilähtöisellä ja lapsia innostavalla ja motivoivalla tavalla. Työn toiminnalliset osuudet suoritettiin päiväkotiryhmässä Nurmijärven Klaukkalassa. Toiminnallisista osuuksista jaettiin tietoa myös sosiaalisen median kautta suuremmalle varhaiskasvattajien joukolle kuvallisten Facebook päivitysten muodossa.
Viitekehyksessä on tietoa työn kehittämisestä ja kehittämistyön eri vaiheista. Toinen tärkeä osa viitekehystä oli lasten liikunta ja liikunnan vaikutukset terveyteen. Lisäksi viitekehyksessä on kuvattuna toiminnallisten osuuksien kohderyhmän motorisia taitoja yleisellä tasolla. Teoria on rajattu kuitenkin niille alueille, joita käytettiin itse toiminnallisissa osuuksissa. Teoreettiseen viitekehykseen on sisällytetty myös tietoa osallisuudesta, joka on myös tärkeässä osassa varhaiskasvatuksen toteutusta ja suunnittelua.
Toiminnalliset osiot oli jaettu noin viiden kuukauden mittaiselle ajanjaksolle. Tuon puolen vuoden aikana suoritettiin viisi liikuntaseikkailua, jonka toimintaan oli sisällytetty seikkailun lisäksi sen jakson motoristen taitojen harjoitteita. Neljää ensimmäistä liikuntaseikkailua seurasi ajanjakso, jolloin harjoiteltiin joitain tiettyjä ennalta valittuja motorisia taitoja. Harjoitusten määrää seurattiin seinällä olevan pelilaudan avulla. Aina, kun lapset harjoittelivat jotain taitoa yhdessä, liikkui pelinappula pelilaudalla yhden ruudun eteenpäin. Määrättyjä harjoitteita sai tehdä myös kotona ja kotona harjoittelemalla ansaitsi myös yhden siirron koko ryhmälle. Jokaisella liikuntaseikkailulla oli aina jokin erilainen haaste tai tehtävä, josta lasten tuli selviytyä kahden ammattiseikkailijan kanssa.
Kehittämistyön aikana saimme lisättyä monipuolisesti liikuntaa lasten päiväkotiarkeen. Toiminnallisilla osuuksilla saimme motivoitua lapset harjoittelemaan erilaisia motorisia harjoituksia ja innostumaan liikuntaseikkailuista kerta toisensa jälkeen. Perheiden osallistuminen kotiharjoitteisiin jäi hieman odotettua vähäisemmäksi.
Yhden päiväkotiryhmän kohdalla kehittämistyöllä saatiin lisättyä liikuntaa ja eritoten erilaisten motoristen taitojen harjoittelun määrää. Liikunnan lisääminen ei kuitenkaan tehty koko yksikössä, jolloin toteutuksen hyödyt jäivät melko pienelle osalle työyhteisöä. Jatkossa olisikin tärkeää panostaa suuremmalla intensiteetillä liikunnan lisäämiseen koko yksikön keskuudessa. Myös vanhempien aktivoiminen olisi tärkeää, joten vanhempien motivoiminen olisi yksi seuraava kehittämiskohde liikunnan suhteen. Kaiken kaikkiaan kehittämistyö itsessään onnistui hyvin, päästen sille asetettuihin tavoitteisiin. Toiminta oli suunniteltu viisivuotiaiden ryhmään, jolloin suoraan toiminnalliset osuudet eivät kaikki ole toteutettavissa niiden haastavuuden vuoksi pienemmillä lapsilla. Eri ikäryhmissä työskentelevät varhaiskasvattajat voivat saada toiminnallisista osuuksista ideoita, joilla toteuttaa innostavaa liikuntaa lisäävää toimintaa omalle ryhmälleen.
Asiasanat: lasten liikunta, motoriset taidot, osallisuus, työn kehittäminen
Viitekehyksessä on tietoa työn kehittämisestä ja kehittämistyön eri vaiheista. Toinen tärkeä osa viitekehystä oli lasten liikunta ja liikunnan vaikutukset terveyteen. Lisäksi viitekehyksessä on kuvattuna toiminnallisten osuuksien kohderyhmän motorisia taitoja yleisellä tasolla. Teoria on rajattu kuitenkin niille alueille, joita käytettiin itse toiminnallisissa osuuksissa. Teoreettiseen viitekehykseen on sisällytetty myös tietoa osallisuudesta, joka on myös tärkeässä osassa varhaiskasvatuksen toteutusta ja suunnittelua.
Toiminnalliset osiot oli jaettu noin viiden kuukauden mittaiselle ajanjaksolle. Tuon puolen vuoden aikana suoritettiin viisi liikuntaseikkailua, jonka toimintaan oli sisällytetty seikkailun lisäksi sen jakson motoristen taitojen harjoitteita. Neljää ensimmäistä liikuntaseikkailua seurasi ajanjakso, jolloin harjoiteltiin joitain tiettyjä ennalta valittuja motorisia taitoja. Harjoitusten määrää seurattiin seinällä olevan pelilaudan avulla. Aina, kun lapset harjoittelivat jotain taitoa yhdessä, liikkui pelinappula pelilaudalla yhden ruudun eteenpäin. Määrättyjä harjoitteita sai tehdä myös kotona ja kotona harjoittelemalla ansaitsi myös yhden siirron koko ryhmälle. Jokaisella liikuntaseikkailulla oli aina jokin erilainen haaste tai tehtävä, josta lasten tuli selviytyä kahden ammattiseikkailijan kanssa.
Kehittämistyön aikana saimme lisättyä monipuolisesti liikuntaa lasten päiväkotiarkeen. Toiminnallisilla osuuksilla saimme motivoitua lapset harjoittelemaan erilaisia motorisia harjoituksia ja innostumaan liikuntaseikkailuista kerta toisensa jälkeen. Perheiden osallistuminen kotiharjoitteisiin jäi hieman odotettua vähäisemmäksi.
Yhden päiväkotiryhmän kohdalla kehittämistyöllä saatiin lisättyä liikuntaa ja eritoten erilaisten motoristen taitojen harjoittelun määrää. Liikunnan lisääminen ei kuitenkaan tehty koko yksikössä, jolloin toteutuksen hyödyt jäivät melko pienelle osalle työyhteisöä. Jatkossa olisikin tärkeää panostaa suuremmalla intensiteetillä liikunnan lisäämiseen koko yksikön keskuudessa. Myös vanhempien aktivoiminen olisi tärkeää, joten vanhempien motivoiminen olisi yksi seuraava kehittämiskohde liikunnan suhteen. Kaiken kaikkiaan kehittämistyö itsessään onnistui hyvin, päästen sille asetettuihin tavoitteisiin. Toiminta oli suunniteltu viisivuotiaiden ryhmään, jolloin suoraan toiminnalliset osuudet eivät kaikki ole toteutettavissa niiden haastavuuden vuoksi pienemmillä lapsilla. Eri ikäryhmissä työskentelevät varhaiskasvattajat voivat saada toiminnallisista osuuksista ideoita, joilla toteuttaa innostavaa liikuntaa lisäävää toimintaa omalle ryhmälleen.
Asiasanat: lasten liikunta, motoriset taidot, osallisuus, työn kehittäminen