Laadukas perehdytys hoitotyön toiminnan lähtökohtana kehitysvammahuollossa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kyselyn avulla Tampereen yliopistollisen sairaalan kehitysvammahuollossa työskentelevien kokemuksia saamastaan perehdytyksestä. Opinnäytetyö toteutettiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toimeksiannosta. Tutkimustehtävinä oli selvittää, millaisia kokemuksia kehitysvammahuollon terveydenhuollon ammattilaisilla on saamastaan perehdytyksestä ja miten Moodle perehdytysmateriaali on tukenut työntekijän perehtymistä.

Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvantitatiivinen eli määrällinen menetelmä, jota tuettiin laadullisella menetelmällä. Opinnäytetyö toteutettiin sähköisen kyselylomakkeen avulla, joka lähetettiin 102:lle kehitysvammahuollossa työskentelevälle elokuussa 2018. Vastauksia saatiin 43 ja vastausprosentti oli 42,2 prosenttia.

Aineisto analysoitiin kuvailevalla tilastollisella menetelmällä ja aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan Tampereen yliopistollisen sairaalan kehitysvammahuollossa työntekijöistä 75 prosentilla perehdytyspäiviä perehdyttäjän kanssa oli 44 prosentilla 1-2 päivää. Tuloksista selvisi, että vastaajista 32 % koki perehdytyksen tyydyttävänä, 28 % hyvänä ja 28 % kiitettävänä. Vastaajista vain 2 % koki perehdytyksen erinomaisena. Vastaajista 10 % antoi arvosanan välttävä. Tulosten mukaan suurimmalla osalla ei ollut nimettyä perehdyttäjää (ka 2.84). Tuloksista selvisi, että osa työntekijöistä ei ollut käyttänyt Moodlen perehdytysmateriaalia lainkaan ja osa vastaajista ei ollut tietoisia perehdytysmateriaalista eikä sitä ollut heille esitelty. He, jotka olivat käyttäneet perehdytysmateriaalia, kokivat sen hyödyllisenä. Tulosten mukaan osa vastaajista kaipasi pidempää perehdytysaikaa.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kehitysvammahuollon työntekijät kokivat perehdytyksen laadun hyvänä. Perehdytysmateriaaliin työntekijät eivät olleet tyytyväisiä ja toivoivat, että se olisi sisällöltään laadukkaampi. Perehdytykseen liittyviä tutkimuksia on Suomessa tehty, mutta niitä on niukasti. Jatkotutkimusehdotuksena opinnäytetyölle ehdotetaan selvittää monien erikoisalojen osastojen välisiä eroja perehdytyksessä. Lisäksi olisi mielenkiintoista selvittää perehdytysmateriaalien hyödyt ja puutteet.

The aim of this study was to survey employees' experiences about the orientation they had received in Tampere University Hospital's developmental disabilities service. The study was conducted with a quantitative and qualitative approaches. Electronic questionnaires were sent to 102 people working in developmental disorder units in August 2018. A total of 43 responses were obtained and the response rate was 42.2 percent.

According to the results, 75 % of the respondents had 1-4 orientation days while 16 % did not have any orientation days. Altogether 44 % of the employees had 1-2 joint orientation days with the instructor. The results showed that the majority of the respondents found the orientation satisfactory, good or very good. According to the results, some of the employees had not used the orientation material provided at all and some were not even aware of the existing orientation material.

As a conclusion, the employees of the developmental disability service felt that the quality of the introduction was good, but they were hoping that the orientation material was of higher quality. The amount of previous researches conducted in Finland on orientation is somewhat limited. Potential further study could examine orientation from the perspective of various specialities and units. Another area of interest could be the benefits and deficiencies of the orientation material.