Kirjallisuuskatsaus : suunnittelumallit ja mallikielet suunnittelun apuvälineinä
Lainejoki, Atte (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905098535
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905098535
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä on tavoitteena luoda katsaus modulaariseen suunnitteluun liittyviin suunnittelumalleista ja mallikielistä tehtyihin julkaisuihin. Työn menetelmänä käytetään laadullista kirjallisuuskatsausta. Näkökulma tälle työlle on digitaalisten tuotteiden suunnittelu.
Kirjallisuuskatsauksen aineistoksi valittiin yhdeksän julkaisua. Aineisto valikoitui verkon aineistohakujen, aiemman aiheeseen tutustumisen sekä lähdeviitteiden kautta, ja siihen kuuluu artikkeleita, kirjoja sekä verkkojulkaisu. Työn alkupuolella esitellään aihepiiriä, kirjallisuuskatsausta menetelmänä sekä menetelmän käyttöä tässä opinnäytetyössä. Neljäs luku sisältää kirjallisuuskatsauksen. Viimeinen luku tiivistää kirjallisuuskatsauksen pohjalta tehdyt johtopäätökset.
Kun erilaisten laitteiden määrä kasvaa ja vaatimukset sovelluksille samalla muuttuvat jatkuvasti, digitaalisten tuotteiden suunnittelu monimutkaistuu. Suunnittelu on siirtynyt tämän vuoksi enemmän modulaarisuuteen, jolloin suunnitteluelementtejä pyritään käyttämään uudelleen monipuolisesti mahdollisimman monessa yhteydessä. Modulaarisuus ei ole ajatuksena uusi, vaan erilaisia tapoja toteuttaa modulaarisuutta suunnittelussa on ollut jo pitkään. Eräs näistä tavoista on vuonna 1977 arkkitehtuurin alalla esitelty mallikieli, jota on myöhemmin sovellettu monella eri alalla, erityisesti ohjelmistokehityksessä.
Kuten tästä opinnäytetyöstä käy ilmi, suunnittelumallit ja mallikielet ovat konsepteina pysyneet hyvin samankaltaisina aina tähän päivään asti, sillä sama ajatus soveltuu hyvin käytettäväksi erilaisissa tilanteissa. Vaikka suunnittelumallien ja mallikielten käyttö voivat vaatia organisaatiolta merkittävää sitoutumista, ne voivat kuitenkin maksaa itsensä takaisin parantuneen yhteistyön ja kokonaisuuden hallinnan kautta.
Kirjallisuuskatsauksen aineistoksi valittiin yhdeksän julkaisua. Aineisto valikoitui verkon aineistohakujen, aiemman aiheeseen tutustumisen sekä lähdeviitteiden kautta, ja siihen kuuluu artikkeleita, kirjoja sekä verkkojulkaisu. Työn alkupuolella esitellään aihepiiriä, kirjallisuuskatsausta menetelmänä sekä menetelmän käyttöä tässä opinnäytetyössä. Neljäs luku sisältää kirjallisuuskatsauksen. Viimeinen luku tiivistää kirjallisuuskatsauksen pohjalta tehdyt johtopäätökset.
Kun erilaisten laitteiden määrä kasvaa ja vaatimukset sovelluksille samalla muuttuvat jatkuvasti, digitaalisten tuotteiden suunnittelu monimutkaistuu. Suunnittelu on siirtynyt tämän vuoksi enemmän modulaarisuuteen, jolloin suunnitteluelementtejä pyritään käyttämään uudelleen monipuolisesti mahdollisimman monessa yhteydessä. Modulaarisuus ei ole ajatuksena uusi, vaan erilaisia tapoja toteuttaa modulaarisuutta suunnittelussa on ollut jo pitkään. Eräs näistä tavoista on vuonna 1977 arkkitehtuurin alalla esitelty mallikieli, jota on myöhemmin sovellettu monella eri alalla, erityisesti ohjelmistokehityksessä.
Kuten tästä opinnäytetyöstä käy ilmi, suunnittelumallit ja mallikielet ovat konsepteina pysyneet hyvin samankaltaisina aina tähän päivään asti, sillä sama ajatus soveltuu hyvin käytettäväksi erilaisissa tilanteissa. Vaikka suunnittelumallien ja mallikielten käyttö voivat vaatia organisaatiolta merkittävää sitoutumista, ne voivat kuitenkin maksaa itsensä takaisin parantuneen yhteistyön ja kokonaisuuden hallinnan kautta.