Competence needs of integrated care in the transition of health care and social services in Finland
Nummela, Olli; Juujärvi, Soile; Sinervo, Timo (2019)
Nummela, Olli
Juujärvi, Soile
Sinervo, Timo
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905109022
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905109022
Tiivistelmä
COPE-hanke (2016–2019) tutkii sosiaali- ja terveydenhuollon murroksen luomia osaamishaasteita ja kehittää toimintatapoja, joiden avulla osaavaa työvoimaa on saatavissa tulevaisuudessa. Tämä opinnäytetyö on tehty COPE-hankkeen Muuttuva työ ja uuden osaamisen tarpeet sosiaali- ja terveyspalveluissa -osahankkeessa. Hankkeen tavoitteena on kehittää ratkaisuja palveluiden integraatioon sekä tunnistaa työhön ja osaamiseen vaikuttavia muutostrendejä.
Opinnäytetyössä tutkittiin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön tulevaisuuden ammattitaitoa ja osaamisen kehittämistä. Henkilöstö arvioi osaamistarpeidensa muutosta suhteessa nykytilaan viiden seuraavan vuoden aikana 21 väittämän avulla laajassa kyselytutkimuksessa. Teemat olivat asiakaslähtöisyys, oma ja läheisten hyvinvointi, palveluihin pääsy sekä niiden sujuvuus ja läpinäkyvyys. Rekisteritietoihin pohjautuva otos sisälsi kolme aluetta Suomesta vuonna 2017 ja lopullinen aineisto koostui 1943 osallistujan vastauksista, jotka edustivat 16 prosenttia koko otoksesta (N = 12250). Aineistosta muodostettiin kahdeksan eri ammattisektoria. Analyysimenetelminä olivat faktorianalyysi ja logistinen regressioanalyysi. Suomenkielinen kysely oli sähköisessä muodossa.
Tutkimuksen tuloksena syntyi kolme eri faktoria kuvaamaan, millaisia perusulottuvuuksia osaamisen tarpeissa on. Faktoreille annettiin sisältöjen perusteella nimet asiakassuuntautunut tarvearviointi, kokonaisvaltainen palveluohjaus ja palvelupolun varmistaminen. Faktorit olivat sisällöllisesti johdonmukaisia ja niiden luotettavuus oli hyvä.
Sektoreittain tarkasteltuna korkeimmat osaamisen tarpeiden lisäykset tulevaisuudessa ilmenivät selvimmin vanhuspalveluissa ja hallinnossa sekä osittain myös perusterveydenhuollossa. Sosiaalipalveluissa osaamisen tarpeiden lisäys oli keskimääräistä vähäisempi. Keski-ikäisillä (45–54-vuotiaat) ja naisilla korostui osaamisen tarpeiden lisääntyminen. Myös esimiesasemassa olevat arvioivat osaamisen tarpeiden kasvavan tulevaisuudessa. Lisäksi työn osaamisvaatimusten muutos vaikeampaan suuntaan oli selkeästi yhteydessä osaamistarpeiden kasvuun kaikilla faktoreilla. Yksittäisistä osaamisen tarpeiden lisäyksistä erottuivat sähköiset palvelut, palvelutarpeen kartoitus ja moniammatillinen yhteistyö. Erot eri osaamistarpeiden välillä olivat kuitenkin pieniä. Merkittävää oli, että osaamisen tarpeiden lisäystä koettiin kaikilla osaamisalueilla.
Tutkimuksen perusteella löydetyt kehittämisen kohteet ovat keskeisiä laadukkaille palveluille ja niiden toimivuudelle. Ammattisektoreiden välisten tulevaisuuden osaamiseen liittyvien erojen kaventaminen on tärkeää palveluiden integraatiolle ja niiden kehittämiselle. Eri sektoreiden ja ammattiryhmien yhteistä koulutusta kehittämällä ennakoivaa osaamista voidaan lisätä. Alan muiden toimijoiden työnkuvan laaja ymmärtäminen auttaa parantamaan palvelujen integraatiota.
Tulevaisuuden osaamisen tarpeissa korostuvat etenkin moniammatillinen osaaminen, sähköisten palveluiden käyttö ja yhteistyön merkitys eri toimialojen välillä. Henkilökunnan ja varsinkin esimiesten mahdolliseen kuormitukseen on tärkeää kiinnittää ennakoidusti huomiota. Jatkotutkimusta ja seurantatietoa aiheesta tarvitaan tulevaisuuden työn muuttuessa, väestön ikääntyessä sekä taloudellisten ja työvoiman saatavuuteen liittyvien resurssien niukentuessa.
Opinnäytetyössä tutkittiin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön tulevaisuuden ammattitaitoa ja osaamisen kehittämistä. Henkilöstö arvioi osaamistarpeidensa muutosta suhteessa nykytilaan viiden seuraavan vuoden aikana 21 väittämän avulla laajassa kyselytutkimuksessa. Teemat olivat asiakaslähtöisyys, oma ja läheisten hyvinvointi, palveluihin pääsy sekä niiden sujuvuus ja läpinäkyvyys. Rekisteritietoihin pohjautuva otos sisälsi kolme aluetta Suomesta vuonna 2017 ja lopullinen aineisto koostui 1943 osallistujan vastauksista, jotka edustivat 16 prosenttia koko otoksesta (N = 12250). Aineistosta muodostettiin kahdeksan eri ammattisektoria. Analyysimenetelminä olivat faktorianalyysi ja logistinen regressioanalyysi. Suomenkielinen kysely oli sähköisessä muodossa.
Tutkimuksen tuloksena syntyi kolme eri faktoria kuvaamaan, millaisia perusulottuvuuksia osaamisen tarpeissa on. Faktoreille annettiin sisältöjen perusteella nimet asiakassuuntautunut tarvearviointi, kokonaisvaltainen palveluohjaus ja palvelupolun varmistaminen. Faktorit olivat sisällöllisesti johdonmukaisia ja niiden luotettavuus oli hyvä.
Sektoreittain tarkasteltuna korkeimmat osaamisen tarpeiden lisäykset tulevaisuudessa ilmenivät selvimmin vanhuspalveluissa ja hallinnossa sekä osittain myös perusterveydenhuollossa. Sosiaalipalveluissa osaamisen tarpeiden lisäys oli keskimääräistä vähäisempi. Keski-ikäisillä (45–54-vuotiaat) ja naisilla korostui osaamisen tarpeiden lisääntyminen. Myös esimiesasemassa olevat arvioivat osaamisen tarpeiden kasvavan tulevaisuudessa. Lisäksi työn osaamisvaatimusten muutos vaikeampaan suuntaan oli selkeästi yhteydessä osaamistarpeiden kasvuun kaikilla faktoreilla. Yksittäisistä osaamisen tarpeiden lisäyksistä erottuivat sähköiset palvelut, palvelutarpeen kartoitus ja moniammatillinen yhteistyö. Erot eri osaamistarpeiden välillä olivat kuitenkin pieniä. Merkittävää oli, että osaamisen tarpeiden lisäystä koettiin kaikilla osaamisalueilla.
Tutkimuksen perusteella löydetyt kehittämisen kohteet ovat keskeisiä laadukkaille palveluille ja niiden toimivuudelle. Ammattisektoreiden välisten tulevaisuuden osaamiseen liittyvien erojen kaventaminen on tärkeää palveluiden integraatiolle ja niiden kehittämiselle. Eri sektoreiden ja ammattiryhmien yhteistä koulutusta kehittämällä ennakoivaa osaamista voidaan lisätä. Alan muiden toimijoiden työnkuvan laaja ymmärtäminen auttaa parantamaan palvelujen integraatiota.
Tulevaisuuden osaamisen tarpeissa korostuvat etenkin moniammatillinen osaaminen, sähköisten palveluiden käyttö ja yhteistyön merkitys eri toimialojen välillä. Henkilökunnan ja varsinkin esimiesten mahdolliseen kuormitukseen on tärkeää kiinnittää ennakoidusti huomiota. Jatkotutkimusta ja seurantatietoa aiheesta tarvitaan tulevaisuuden työn muuttuessa, väestön ikääntyessä sekä taloudellisten ja työvoiman saatavuuteen liittyvien resurssien niukentuessa.