Miksi genomitestata?
Ukkonen, Satu; Riekkinen, Joni (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905129286
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905129286
Tiivistelmä
Genomien hyödyntäminen lypsykarjanjalostuksessa on kehittyvä osa-alue, joka edesauttaa aiempaa lyhyempien sukupolvivälien saavuttamisessa ja jalostuksen kohdentamisessa lehmien yksittäisten ominaisuuksien mukaan. Kun lehmävasikat genomitestataan, tiloilla on mahdollista siementää testatut yksilöt jo hiehoina optimaalisella sonnilla. Genomien avulla on myös mahdollista karsia uudistuseläinten tuotantoon käytettäviä lehmiä, jolloin karjan perinnöllinen edistyminen nopeutuu.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää syitä, miksi tilalliset joko hyödyntävät tai eivät hyödynnä genomitestausta oman karjansa jalostuksen apuvälineenä. Opinnäytetyön toiminnallisen osion tarkoituksena oli lisäksi kehittää jo olemassa olevaa lehmien perinnöllisen edistymisen laskevaa laskuria. Laskurin tavoitteena oli toimia tilallisille käyttökelpoisena työkaluna genomitestaamisen hyödyntämisen taloudellisen hyödyn arviointiin. Työn toimeksiantajana toimi Faba ja yhteyshenkilöna Pirkko Taurén. Opinnäytetyö rajattiin koskemaan vain Pohjoismaissa käytössä olevaa genomitestiä ja eläinten arvostelua, joita suomalainen Faba hyödyntää yhdessä Ruotsin ja Tanskan omien jalostusorganisaatioiden kanssa.
Tilallisten genomitestauksen hyödyntämisen ja hyödyntämättömyyden syitä selvitettiin opinnäytetyössä tammikuussa 2019 Maitovyön eli Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueen maitotilallisille vastattavaksi lähetetyssä kyselytutkimuksessa. Webropol -ohjelmalla toteutettu kyselytutkimus oli vastattavana tammikuun loppuun asti. Kyselyyn saatiin yli 200 vastausta.
Kyselytutkimukseen saatujen vastausten mukaan genomitestaamattomuuden syihin voi tilatasolla vaikuttaa se, kuka tilan jalostussuunnitelman tekee sekä se, millainen tilan elinkaaren vaihe on. Esimerkiksi lähellä eläkeikää olevat yrittäjät eivät välttämättä enää yrittäjäaikanaan halua tutustua uusiin menetelmiin samoin kuin nuoremmat. Suurin osa kyselyyn vastanneista tiloista testasi kaikki lehmävasikat, vaikka vain noin kolmasosa vastanneista kuului genomitestausta tukevaan GenVik-projektiin. Jalostussuunnitelman tekijöistä Faban asiakkaat perustelivat genomitestaamattomuutta genomitestin kalliilla hinnalla, kun taas esimerkiksi Semexin asiakkaat pitivät testin hyötyjä epäselvinä.
Opinnäytettyön laskuri toteutettiin muokkaamalla Leena Kärkkäisen pro gradu -tutkielmaansa vuonna 2014 tekemää perinnöllisen edistymisen laskuria. Laskurin tietoja päivitettiin ja laskurin toiminnan kannalta ylimääräisiä kohtia poistettiin, jotta laskurin ulkoasusta saatiin mahdollisimman selkeä. Laskurin avulla tilallisten on mahdollista arvioida, olisivatko tilan karjan perinnöllisen edistymisen avulla saamat tuotot suuremmat kuin genomitestien tekemisen kulut. Laskurin tulokset ovat suuntaa antavia, mutta niiden avulla on mahdollista arvioida, kannattaisiko tilan, jonka tietojen perusteella tulos on laskettu, hyödyntää genomitestausta lypsykarjansa jalostuksen tukena.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää syitä, miksi tilalliset joko hyödyntävät tai eivät hyödynnä genomitestausta oman karjansa jalostuksen apuvälineenä. Opinnäytetyön toiminnallisen osion tarkoituksena oli lisäksi kehittää jo olemassa olevaa lehmien perinnöllisen edistymisen laskevaa laskuria. Laskurin tavoitteena oli toimia tilallisille käyttökelpoisena työkaluna genomitestaamisen hyödyntämisen taloudellisen hyödyn arviointiin. Työn toimeksiantajana toimi Faba ja yhteyshenkilöna Pirkko Taurén. Opinnäytetyö rajattiin koskemaan vain Pohjoismaissa käytössä olevaa genomitestiä ja eläinten arvostelua, joita suomalainen Faba hyödyntää yhdessä Ruotsin ja Tanskan omien jalostusorganisaatioiden kanssa.
Tilallisten genomitestauksen hyödyntämisen ja hyödyntämättömyyden syitä selvitettiin opinnäytetyössä tammikuussa 2019 Maitovyön eli Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueen maitotilallisille vastattavaksi lähetetyssä kyselytutkimuksessa. Webropol -ohjelmalla toteutettu kyselytutkimus oli vastattavana tammikuun loppuun asti. Kyselyyn saatiin yli 200 vastausta.
Kyselytutkimukseen saatujen vastausten mukaan genomitestaamattomuuden syihin voi tilatasolla vaikuttaa se, kuka tilan jalostussuunnitelman tekee sekä se, millainen tilan elinkaaren vaihe on. Esimerkiksi lähellä eläkeikää olevat yrittäjät eivät välttämättä enää yrittäjäaikanaan halua tutustua uusiin menetelmiin samoin kuin nuoremmat. Suurin osa kyselyyn vastanneista tiloista testasi kaikki lehmävasikat, vaikka vain noin kolmasosa vastanneista kuului genomitestausta tukevaan GenVik-projektiin. Jalostussuunnitelman tekijöistä Faban asiakkaat perustelivat genomitestaamattomuutta genomitestin kalliilla hinnalla, kun taas esimerkiksi Semexin asiakkaat pitivät testin hyötyjä epäselvinä.
Opinnäytettyön laskuri toteutettiin muokkaamalla Leena Kärkkäisen pro gradu -tutkielmaansa vuonna 2014 tekemää perinnöllisen edistymisen laskuria. Laskurin tietoja päivitettiin ja laskurin toiminnan kannalta ylimääräisiä kohtia poistettiin, jotta laskurin ulkoasusta saatiin mahdollisimman selkeä. Laskurin avulla tilallisten on mahdollista arvioida, olisivatko tilan karjan perinnöllisen edistymisen avulla saamat tuotot suuremmat kuin genomitestien tekemisen kulut. Laskurin tulokset ovat suuntaa antavia, mutta niiden avulla on mahdollista arvioida, kannattaisiko tilan, jonka tietojen perusteella tulos on laskettu, hyödyntää genomitestausta lypsykarjansa jalostuksen tukena.