Metsästäjien suhtautuminen villisikaan Kaakkois-Suomen ja Itä-Uudenmaan alueella

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää metsästäjien suhtautumista villisikaan Kaakkois-Suomen ja Itä-Uudenmaan alueella Suomen riistakeskuksen toimeksiannosta. Tutkimuksessa huomioitiin ne alueet, joilla villisika oli vakiintunut osaksi elinympäristöä. Aiheesta ei ole tehty aiempaa tutkimusta. Suomen riistakeskus voi hyödyntää tutkimustuloksia villisian kannanhoidon suunnittelussa ja toimeenpanossa yhdessä sidosryhmien kanssa.

Opinnäytetyö koostui teoriaosuudesta, tutkimuksen toteutuksesta, tutkimustulosten analysoinnista, tulosten yhteenvedosta sekä pohdinnasta. Opinnäytetyön tutkimusmenetelminä käytettiin kvalitatiivista ja kvantitatiivista kyselytutkimusta. Kyselyt lähetettiin sähköisesti riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajille ja metsästysseurojen puheenjohtajille, jotka arvioivat oman alueensa metsästäjien suhtautumista villisikaan ja mahdollista tarvetta lajin kannan säätelyyn. Riistanhoitoyhdistyksistä 71 % vastasi kyselyyn ja metsästysseuroista 41 %.

Tutkimuksessa selvisi, että villisian metsästys oli aktiivista Kaakkois-Suomessa ja Itä-Uudellamaalla. Villisikaan suhtauduttiin pääosin neutraalisti ja nykyistä kannan säätelyä pidettiin riittävänä. Kannan kehitys ja sen aiheuttamat vahingot ohjasivat metsästäjien suhtautumista lajiin. Kannan säätely koettiin tärkeänä osana metsästysseurojen vuosittaista toimintaa ja alueellinen villisikakanta haluttiin pitää hallinnassa.

The purpose of this thesis was to find out hunters' attitudes towards wild boar in South-East Finland and Eastern Uusimaa. This thesis was commissioned by the Finnish Wildlife Agency. The study took into account the areas where wild boar has become part of the habitat. No previous research has been conducted on the subject. Finnish Wildlife Agency can utilize the research results in planning and implementing wild boar population management together with the stakeholders.

The thesis consists of a theoretical part, the implementation of the research, the analysis of research results, the summary of the results and reflection. The research methods used were qualitative and quantitative questionnaires. The questionnaires were sent electronically to the game coordinators of the game management associations and to the chairpersons of the hunting associations, who assessed the attitude of hunters in their region towards wild boar and possible need for the regulation of the species. Of the gaming associations, 71% responded to the questionnaire and 41% of the hunting clubs.

The study revealed that wild boar hunting was active in South-East Finland and Eastern Uusimaa. The attitude toward wild boar was mainly neutral and the current stock regulation was considered sufficient. The development of the stock and the damage it caused influenced the hunters attitude to the species. Stock management was seen as an important part of the annual activity of hunting clubs and the regional wild boar stock wanted to keep under control.