Kansanterveyshoitajien osaamisen kehittäminen pitkäaikaissairaan asiakkaan palveluketjun digitalisoinnissa
Haverinen, Merja (2019)
Haverinen, Merja
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905129301
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905129301
Tiivistelmä
Sähköisten palvelujen käyttöön ottaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa on merkityksellistä, koska pitkäaikaissairaiden asiakkaiden palveluiden tarve kasvaa samanaikaisesti kuin henkilökuntamäärä vähenee. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä (Kainuun sote) pitkäaikaissairaan hoito- ja palveluketjua uudistetaan digitalisaatiota hyödyntäväksi. Tämä ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö toteutettiin DIGIOS -hankkeessa, joka oli työn tilaaja.
Opinnäytetyön metodologisena viitekehyksenä oli toimintatutkimus. Se valittiin opinnäytetyön metodologiaksi, koska sen avulla voitiin kehittää työelämän käytäntöjä yhteistyössä työyhteisöjen kanssa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää kansanterveyshoitajien osaamista asiakaslähtöisen digitalisaatiota hyödyntävän hoito- ja palveluketjun käyttöönottamiseksi. Tässä opinnäytetyössä kansanterveyshoitajien osaamista kehitettiin digitalisaatiota hyödyntäväksi ja integroitiin DIGIOS -hankkeeseen tukemaan pitkäaikaissairaan asiakkaan uudistuneen palveluketjun jalkautumista ja implementointia käytäntöön.
Ensimmäinen sykli muodostui integroidusta kirjallisuuskatsauksesta ja sen tarkoituksena oli kartoittaa mitä terveydenhuollon digitalisaatiossa tulee ottaa huomioon aiemman tutkimustiedon perusteella? Opinnäytetyön kehittämiskysymys ensimmäisessä syklissä oli: Mitä terveydenhuollon digitalisaatiossa tulee ottaa huomioon kirjallisuuden mukaan? Integroidun kirjallisuuskatsauksen havainnoinnissa muodostui neljä kehittämiskysymykseen vastaavaa yläluokkaa, jotka toimivat seuraavan syklin suunnittelun pohjana: ohjaaminen, terveyden edistäminen, hoitotyöntekijöiden digimuutosvalmius sekä digitaaliset välineet.
Toisen syklin tarkoitukseksi muodostui kuvata, miten chat -palvelu vakiinnutettiin pitkäaikaissairaan asiakkaan palvelupolkuun Kainuun soten kansanterveyshoitajien hoitotyössä. Toisen syklin kehittämiskysymyksenä oli, kuinka chat -palvelu vakiinnutetaan pitkäaikaissairaan asiakkaan hoito- ja palvelupolkuun Kainuun soten kansanterveyshoitajien hoitotyössä? Tähän pyrittiin kuvaamalla chat -palveluprosessi ja chat -toimintaohjeet, jotka laadittiin yhteistyössä opinnäytetyötä varten perustetun projektiryhmän ja ohjausryhmän kanssa. Toisen syklin reflektiossa ilmeni, että sähköisten palveluiden käyttöön otossa on merkityksellisessä roolissa hoitotyöntekijöiden osaamisen kehittäminen palveluprosessien digitalisoituessa. Hoitotyöntekijöiden toimintatapoja yhtenäistetään chat -palveluprosessi kuvaksen ja chat -toimintaohjeiden avulla, jotta he voivat työskennellä chat -palvelussa yhdenmukaisesti. Hoitotyöntekijöillä tulee olla osaamista niin, että he pystyvät tekemään hoitotyötä uudella tavalla, digitaalisuutta hyödyntäen.
Kolmannen syklin tarkoituksena oli kuvata hoitotyöntekijän osaamisen kehittämisen suunnitelma ja kehittämiskysymyksenä oli, kuinka hoitotyöntekijöiden osaamista kehitetään chat -palveluprosessissa. Opinnäytetyö päättyi kolmannen syklin toimintaan.
Johtopäätöksissä todettiin, että chat -palvelun käyttöön ottoon vaikuttavat tiedon kulku, ammattiryhmien välinen yhteistyö, hoitotyöntekijöiden osaaminen sekä johtaminen. Digitaalisissa palveluissa toimittaessa myönteinen asiakaspalvelukokemus syntyy siitä, kun hoitotyöntekijä on sitoutunut digitaalisten palveluiden käyttöön ja kehittämiseen.
Opinnäytetyön metodologisena viitekehyksenä oli toimintatutkimus. Se valittiin opinnäytetyön metodologiaksi, koska sen avulla voitiin kehittää työelämän käytäntöjä yhteistyössä työyhteisöjen kanssa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää kansanterveyshoitajien osaamista asiakaslähtöisen digitalisaatiota hyödyntävän hoito- ja palveluketjun käyttöönottamiseksi. Tässä opinnäytetyössä kansanterveyshoitajien osaamista kehitettiin digitalisaatiota hyödyntäväksi ja integroitiin DIGIOS -hankkeeseen tukemaan pitkäaikaissairaan asiakkaan uudistuneen palveluketjun jalkautumista ja implementointia käytäntöön.
Ensimmäinen sykli muodostui integroidusta kirjallisuuskatsauksesta ja sen tarkoituksena oli kartoittaa mitä terveydenhuollon digitalisaatiossa tulee ottaa huomioon aiemman tutkimustiedon perusteella? Opinnäytetyön kehittämiskysymys ensimmäisessä syklissä oli: Mitä terveydenhuollon digitalisaatiossa tulee ottaa huomioon kirjallisuuden mukaan? Integroidun kirjallisuuskatsauksen havainnoinnissa muodostui neljä kehittämiskysymykseen vastaavaa yläluokkaa, jotka toimivat seuraavan syklin suunnittelun pohjana: ohjaaminen, terveyden edistäminen, hoitotyöntekijöiden digimuutosvalmius sekä digitaaliset välineet.
Toisen syklin tarkoitukseksi muodostui kuvata, miten chat -palvelu vakiinnutettiin pitkäaikaissairaan asiakkaan palvelupolkuun Kainuun soten kansanterveyshoitajien hoitotyössä. Toisen syklin kehittämiskysymyksenä oli, kuinka chat -palvelu vakiinnutetaan pitkäaikaissairaan asiakkaan hoito- ja palvelupolkuun Kainuun soten kansanterveyshoitajien hoitotyössä? Tähän pyrittiin kuvaamalla chat -palveluprosessi ja chat -toimintaohjeet, jotka laadittiin yhteistyössä opinnäytetyötä varten perustetun projektiryhmän ja ohjausryhmän kanssa. Toisen syklin reflektiossa ilmeni, että sähköisten palveluiden käyttöön otossa on merkityksellisessä roolissa hoitotyöntekijöiden osaamisen kehittäminen palveluprosessien digitalisoituessa. Hoitotyöntekijöiden toimintatapoja yhtenäistetään chat -palveluprosessi kuvaksen ja chat -toimintaohjeiden avulla, jotta he voivat työskennellä chat -palvelussa yhdenmukaisesti. Hoitotyöntekijöillä tulee olla osaamista niin, että he pystyvät tekemään hoitotyötä uudella tavalla, digitaalisuutta hyödyntäen.
Kolmannen syklin tarkoituksena oli kuvata hoitotyöntekijän osaamisen kehittämisen suunnitelma ja kehittämiskysymyksenä oli, kuinka hoitotyöntekijöiden osaamista kehitetään chat -palveluprosessissa. Opinnäytetyö päättyi kolmannen syklin toimintaan.
Johtopäätöksissä todettiin, että chat -palvelun käyttöön ottoon vaikuttavat tiedon kulku, ammattiryhmien välinen yhteistyö, hoitotyöntekijöiden osaaminen sekä johtaminen. Digitaalisissa palveluissa toimittaessa myönteinen asiakaspalvelukokemus syntyy siitä, kun hoitotyöntekijä on sitoutunut digitaalisten palveluiden käyttöön ja kehittämiseen.