PELASTUSARMEIJAN PITÄJÄNMÄEN ASUMISPALVELUYKSIKÖN MATALAN KYNNYKSEN TYÖTOIMINTA – OSALLISTUMISEN ESTEET JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN
Hartikainen, Päivi; Salonen, Susanna (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905129285
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905129285
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää matalan kynnyksen työtoimintaan osallistumisen esteitä Pelastusarmeijan Pitäjänmäen asumispalveluyksikössä. Tavoitteena oli myös selvittää mikä asukkaita motivoi toimintaan, mitä tarpeita heillä on, ja miten matalan kynnyksen työtoiminta voi heidän näkemyksensä mukaan niihin tarpeisiin vastata. Tarkoituksena oli lisäksi selvittää, miten matalan kynnyksen työtoimintaa tulee kehittää, jotta se motivoi osallistumaan.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, jonka tutkimusmenetelmänä oli teemahaastattelu. Haastatteluihin osallistui kymmenen henkilöä ja ne toteutettiin yksilöhaastatteluina. Pitäjänmäen asumispalveluyksikkö valikoi haastateltavat niistä asukkaista, jotka eivät sillä hetkellä osallistuneet matalan kynnyksen työtoimintaan tai osallistuvat siihen vain harvoin. Tutkimusaineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Matalan kynnyksen työtoimintaan osallistumiselle nimettiin useita esteitä. Eniten mainittuja esteitä olivat rahallisen korvauksen riittämättömyys sekä toiminnan sisältö, jota ei koettu riittävän mielenkiintoiseksi. Esteeksi muodostui myös epätietoisuus tai väärä uskomus työosuusrahan vaikutuksista. Osallistumisen esteiksi mainittiin myös ansiotyöhön pyrkiminen, parisuhde, vankilassa olo ja liian vaikeat työtehtävät. Päihteiden käyttö tai terveydelliset tekijät nimettiin osallistumisen esteeksi vain harvoin.
Osallistumista mahdollistavat tekijät olivat pääosin käänteisiä osallistumisen esteille. Rahallisen korvauksen lisäksi ehdotettiin myös muita aineellisia hyvityksiä toimintaan osallistumisesta. Haastateltujen motiivit osallistumiseen liittyivät sekä ulkoisiin tekijöihin että työtoiminnan sisältöihin. Huono-osaisuus, toimeentulon niukkuus ja osattomuuden kokemukset vaikuttivat haastateltujen tarpeisiin ja elämään kokonaisvaltaisesti.
Matalan kynnyksen työtoiminnan kehittämisessä painottuivat toiminnan uudelleen määrittelyn tarve, viestintä ja tiedottaminen, asukkaiden osallisuuden ja vahvuuksien huomiointi, toiminnan mahdollisuus väylänä eteenpäin, arviointi- ja palautejärjestelmän kehittäminen, yhtenevän tavan luominen toiminnan esittelyyn sekä toiminnan koko yhteisöä hyödyttävä merkitys.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, jonka tutkimusmenetelmänä oli teemahaastattelu. Haastatteluihin osallistui kymmenen henkilöä ja ne toteutettiin yksilöhaastatteluina. Pitäjänmäen asumispalveluyksikkö valikoi haastateltavat niistä asukkaista, jotka eivät sillä hetkellä osallistuneet matalan kynnyksen työtoimintaan tai osallistuvat siihen vain harvoin. Tutkimusaineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Matalan kynnyksen työtoimintaan osallistumiselle nimettiin useita esteitä. Eniten mainittuja esteitä olivat rahallisen korvauksen riittämättömyys sekä toiminnan sisältö, jota ei koettu riittävän mielenkiintoiseksi. Esteeksi muodostui myös epätietoisuus tai väärä uskomus työosuusrahan vaikutuksista. Osallistumisen esteiksi mainittiin myös ansiotyöhön pyrkiminen, parisuhde, vankilassa olo ja liian vaikeat työtehtävät. Päihteiden käyttö tai terveydelliset tekijät nimettiin osallistumisen esteeksi vain harvoin.
Osallistumista mahdollistavat tekijät olivat pääosin käänteisiä osallistumisen esteille. Rahallisen korvauksen lisäksi ehdotettiin myös muita aineellisia hyvityksiä toimintaan osallistumisesta. Haastateltujen motiivit osallistumiseen liittyivät sekä ulkoisiin tekijöihin että työtoiminnan sisältöihin. Huono-osaisuus, toimeentulon niukkuus ja osattomuuden kokemukset vaikuttivat haastateltujen tarpeisiin ja elämään kokonaisvaltaisesti.
Matalan kynnyksen työtoiminnan kehittämisessä painottuivat toiminnan uudelleen määrittelyn tarve, viestintä ja tiedottaminen, asukkaiden osallisuuden ja vahvuuksien huomiointi, toiminnan mahdollisuus väylänä eteenpäin, arviointi- ja palautejärjestelmän kehittäminen, yhtenevän tavan luominen toiminnan esittelyyn sekä toiminnan koko yhteisöä hyödyttävä merkitys.