Kehitysvammaisten perhehoidon ennakkovalmennuksen arviointi -kyselytutkimus
Hämäläinen, Tuula; Koikkalainen, Tarja; Pulliainen, Minna (2019)
Hämäläinen, Tuula
Koikkalainen, Tarja
Pulliainen, Minna
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905027267
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905027267
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Tuula Hämäläinen, Tarja Koikkalainen & Minna Pulliainen
Kehitysvammaisten perhehoidon ennakkovalmennuksen arviointi
44 s., 1 liite
Kevät 2019
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
Sairaanhoitaja (AMK)
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, kuinka ennakkovalmennus auttaa perhehoitajan tehtävässä etenkin toiminnan alkuvaiheessa. Tutkimuksen toisena tarkoituksena on löytää mahdollisia ennakkovalmennukseen liittyviä kehitettäviä asioita. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa ennakkovalmennuksen kehittämiseksi Vaalijalan kuntayhtymän käyttöön.
Tutkimuksessa sovellettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin sähköpostitse, toimeksiantajan kautta. Kyselytutkimus sisälsi määrällisiä kysymyksiä ja laadullisen kysymyksen. Kyselylomake laadittiin sähköisesti.
Kyselytutkimus lähetettiin yhteensä 25:lle Vaalijalan ennakkovalmennuksen käyneelle henkilöille ja kyselyyn vastasi kahdeksan henkilöä. Tammikuussa 2019 lähetetty kysely oli avoinna neljä viikkoa. Vastaukset havainnollistettiin graafisilla kuvioilla. Avoimen kysymyksen vastaukset käsiteltiin induktiivisella sisällönanalyysi menetelmällä.
Suljettujen kysymysten vastauksista ilmeni vastaajien tyytyväisyys ennakkovalmennukseen. Valmennus ei kuitenkaan kaikilta osin tuonut riittävästi tietoa sen eri osa- alueilta. Kuusi vastaajaa koki täydennyskoulutuksen tarpeelliseksi ja lähes puolet vastaajista koki tarvitsevansa ennakkovalmennuksessa enemmän tietoa lääkehoidosta. Tuloksena avoimesta kysymyksestä ilmeni tyytyväisyys ennakkovalmennukseen sekä ehdotuksia sen kehittämiseen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ennakkovalmennus koettiin pääosin onnistuneeksi kokonaisuudeksi, vaikka se ei kaikilta osin vastaa kyselyyn osallistuneiden tiedon tarpeeseen. Ennakkovalmennuksen kehittämiseksi ehdotettiin esimerkiksi kokemusasiantuntijuuteen, taloudellisiin asioihin, lääkehoitoon sekä jaksamiseen ja asenteisiin liittyviä asioita.
Asiasanat: ennakkovalmennus, kehitysvamma, perhehoitaja, perhehoito
Tuula Hämäläinen, Tarja Koikkalainen & Minna Pulliainen
Kehitysvammaisten perhehoidon ennakkovalmennuksen arviointi
44 s., 1 liite
Kevät 2019
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
Sairaanhoitaja (AMK)
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, kuinka ennakkovalmennus auttaa perhehoitajan tehtävässä etenkin toiminnan alkuvaiheessa. Tutkimuksen toisena tarkoituksena on löytää mahdollisia ennakkovalmennukseen liittyviä kehitettäviä asioita. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa ennakkovalmennuksen kehittämiseksi Vaalijalan kuntayhtymän käyttöön.
Tutkimuksessa sovellettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin sähköpostitse, toimeksiantajan kautta. Kyselytutkimus sisälsi määrällisiä kysymyksiä ja laadullisen kysymyksen. Kyselylomake laadittiin sähköisesti.
Kyselytutkimus lähetettiin yhteensä 25:lle Vaalijalan ennakkovalmennuksen käyneelle henkilöille ja kyselyyn vastasi kahdeksan henkilöä. Tammikuussa 2019 lähetetty kysely oli avoinna neljä viikkoa. Vastaukset havainnollistettiin graafisilla kuvioilla. Avoimen kysymyksen vastaukset käsiteltiin induktiivisella sisällönanalyysi menetelmällä.
Suljettujen kysymysten vastauksista ilmeni vastaajien tyytyväisyys ennakkovalmennukseen. Valmennus ei kuitenkaan kaikilta osin tuonut riittävästi tietoa sen eri osa- alueilta. Kuusi vastaajaa koki täydennyskoulutuksen tarpeelliseksi ja lähes puolet vastaajista koki tarvitsevansa ennakkovalmennuksessa enemmän tietoa lääkehoidosta. Tuloksena avoimesta kysymyksestä ilmeni tyytyväisyys ennakkovalmennukseen sekä ehdotuksia sen kehittämiseen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ennakkovalmennus koettiin pääosin onnistuneeksi kokonaisuudeksi, vaikka se ei kaikilta osin vastaa kyselyyn osallistuneiden tiedon tarpeeseen. Ennakkovalmennuksen kehittämiseksi ehdotettiin esimerkiksi kokemusasiantuntijuuteen, taloudellisiin asioihin, lääkehoitoon sekä jaksamiseen ja asenteisiin liittyviä asioita.
Asiasanat: ennakkovalmennus, kehitysvamma, perhehoitaja, perhehoito