Kylmää kyytiä? Vammapotilaan lämpötalous ensihoidossa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella
Nikkilä, Aleksi (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051610134
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051610134
Tiivistelmä
Vammapotilaan kokonaisvaltaiseen hoitamiseen kuuluu olennaisena osana lämpötaloudesta huolehtiminen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Tampereen yliopistollisen sairaalan päivystykseen Acutaan ensihoitoyksiköillä saapuvien vaikeasti tai keskivaikeasti vammautuneiden potilaiden ruumiinlämpö sekä ensihoidon toimenpiteet lämpötalouden hyväksi. Tutkimuksen tavoitteena on osoittaa kehittämiskohteita vammapotilaiden lämpötalouden huomioimisessa.
Tutkimus toteutettiin keräämällä prospektiivisesti tietoa käsin kirjattavalla kaavakkeella maaliskuun 2018 ja tammikuun 2019 välisenä aikana Acutassa. Tutkimukseen saatiin kerättyä tietoa 35 potilaasta, joka on arvion mukaan vain 15–25 % sisäänottokriteerit täyttäneistä potilaista.
Tutkimukseen saaduista vammapotilaista 35,5 % oli hypotermisia, eli ruumiinlämpö oli sairaalaan saapuessa alle 36 °C. Ensihoidon toimenpiteistä lämpötalouden hyväksi parhaiten oli käytetty ensihoitoyksikön peittoa, joka oli 60 %:lla potilaista. Avaruuslakanaa tai hypotermiapussia oli käytetty 37 %:lla ja aktiivista lämpöelementtiä myös 37 %:lla potilaista. Pään suojaaminen oli toteutettu heikoimmin, vain 11 %:lla potilaista. Tutkimuksen aineiston käsittely toteutettiin Excel-ohjelmalla.
Tutkimuksen tulosten yleistettävyyttä heikentää tiedonkeruussa saatu pieni otanta sisäänottokriteerit täyttäneistä potilaista. Vammapotilaiden hypotermian yleisyyttä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella ei voi luotettavasti todentaa tällä tutkimuksella. Ensihoidon toimista lämpötalouden hyväksi voi tehdä varovaisen johtopäätöksen, että välineistöä käytetään liian vähän.
Kehitysehdotuksena tutkimuksen pohjalta on vammapotilaiden lämpötalouden hoitamiseen liittyvän koulutuksen ja välineistöön perehtymisen lisääminen. Keskeisenä jatkotutkimusehdotuksena on selvittää, miksi ensihoito käyttää lämpötalousvälineitä niin vähäisesti. Toisena jatkotutkimusehdotuksena on selvittää vammapotilaiden ruumiinlämmön muutosta sekä lämpötalouden hoitamista päivystyksen, leikkaussalin ja teho-osaston välisessä hoitovaiheessa.
Tutkimus toteutettiin keräämällä prospektiivisesti tietoa käsin kirjattavalla kaavakkeella maaliskuun 2018 ja tammikuun 2019 välisenä aikana Acutassa. Tutkimukseen saatiin kerättyä tietoa 35 potilaasta, joka on arvion mukaan vain 15–25 % sisäänottokriteerit täyttäneistä potilaista.
Tutkimukseen saaduista vammapotilaista 35,5 % oli hypotermisia, eli ruumiinlämpö oli sairaalaan saapuessa alle 36 °C. Ensihoidon toimenpiteistä lämpötalouden hyväksi parhaiten oli käytetty ensihoitoyksikön peittoa, joka oli 60 %:lla potilaista. Avaruuslakanaa tai hypotermiapussia oli käytetty 37 %:lla ja aktiivista lämpöelementtiä myös 37 %:lla potilaista. Pään suojaaminen oli toteutettu heikoimmin, vain 11 %:lla potilaista. Tutkimuksen aineiston käsittely toteutettiin Excel-ohjelmalla.
Tutkimuksen tulosten yleistettävyyttä heikentää tiedonkeruussa saatu pieni otanta sisäänottokriteerit täyttäneistä potilaista. Vammapotilaiden hypotermian yleisyyttä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella ei voi luotettavasti todentaa tällä tutkimuksella. Ensihoidon toimista lämpötalouden hyväksi voi tehdä varovaisen johtopäätöksen, että välineistöä käytetään liian vähän.
Kehitysehdotuksena tutkimuksen pohjalta on vammapotilaiden lämpötalouden hoitamiseen liittyvän koulutuksen ja välineistöön perehtymisen lisääminen. Keskeisenä jatkotutkimusehdotuksena on selvittää, miksi ensihoito käyttää lämpötalousvälineitä niin vähäisesti. Toisena jatkotutkimusehdotuksena on selvittää vammapotilaiden ruumiinlämmön muutosta sekä lämpötalouden hoitamista päivystyksen, leikkaussalin ja teho-osaston välisessä hoitovaiheessa.