Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Seinäjoen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Seinäjoen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Luomupunajuuren viljely

Kasi, Marjo (2019)

 
Avaa tiedosto
Kasi_Marjo.pdf (926.1Kt)
Lataukset: 


Kasi, Marjo
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051510063
Tiivistelmä
Luonnonmukaisessa viljelyssä ei voida aina toteuttaa samoja käytäntöjä kuin tavanomaisessa viljelyssä ja tällöin ennakoivan kasvinsuojelun merkitys korostuu. Tässä työssä perehdyttiin luonnonmukaisen tuotannon periaatteisiin sekä punajuuren viljelyyn teoriatiedon ja viljelijöille tehtävien haastattelujen myötä. Ruokavirasto on määritellyt luonnonmukaisen kasvintuotannon ehdot, joita luomussa täytyy noudattaa. Luonnonmukaisen tuotannon lannoitteet ovat eloperäisiä ja hitaasti liukenevia. Tällöin myös käytettävien lajikkeiden tulisi olla sellaisia, että ne pystyvät hyödyntämään ravinteet ravinnetason ollessa alhainen.
Parhaimpia maita punajuuren viljelyyn ovat hietasavi, hieno hieta ja multamaat. Viljelykierrossa punajuuri tulisi olla vain 3-5 vuoden välein. Sopivia esikasveja ovat nurmet ja viljat. Maan muokkauksessa tiivistymistä tulee välttää. Kylvössä tulee odottaa, että lämpötila on noussut yli + 10 °C:en. Sadetuksella varmistetaan tasainen kasvuun lähtö. Punajuuret nostetaan viimeistään lokakuussa.
Punajuurella paras pH- arvo 6,0-7,0. Tällöin sekä maaperän pieneliötoiminta että ravinteiden hyödyntäminen on kaikista tehokkainta. Punajuuri ei pidä typen liiallisesta määrästä. Se tarvitsee erityisesti paljon kaliumia, booria ja mangaania. Ensisijaisesti tulisi ravinnetarve täyttää pitämällä palkokasveja viljelykierrossa.
Tautipainetta pyritään pienentämään suunnittelemalla viljelykierto huolella. Viljelykierrolla voidaan myös parantaa maan kasvukuntoa ja pieneliötoiminta vilkkaana. Pitkä viljelykierto, kylvöajankohta, puintiajankohta, houkutuskasvit sekä joidenkin kasvien toimiminen luontaisina karkottajina ovat hyviä keinoja vähentää torjunnan tarvetta. Kasvitaudeista ei juuri ole haittaa, jos viljelykierto on monipuolinen.
Kyselytutkimuksessa nousi esiin monessa kohtaa tiedonpuute vaikka yleisesti oltiin sitä mieltä, että tietoa on saatavilla paljon. Erityisesti tämä näkyi tautien ja tuholaisten tunnistamisessa ja torjunnassa. Myös luomupunajuuren mahdolliset markkinakanavat olivat monelle epäselviä. Viljelijöillä oli paljon eroavaisuuksia mm. kastelussa, ravinteiden saannista huolehtimisessa sekä kylvötiheyksissä. Toiminta oli monella hyvin pienimuotoista ja sen vuoksi käsillä tehtävän työn osuus oli suuri.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste