Kaksoisdiagnoosipotilaan kohtaaminen : Laadullinen tutkimus sairaanhoitajien kokemuksista
Koivisto, Laura; Laitinen, Mona; Mäkinen, Jenni (2019)
Koivisto, Laura
Laitinen, Mona
Mäkinen, Jenni
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905149815
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905149815
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Laura Koivisto, Mona Laitinen ja Jenni Mäkinen
Kaksoisdiagnoosipotilaan kohtaaminen. Laadullinen tutkimus sairaanhoitajien kokemuksista.
32s., 3 liitettä
Kevät, 2019
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Hoitotyön koulutusohjelma
Sairaanhoitaja (AMK)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Keski-Suomen keskussairaalan päivystyspoliklinikan sairaanhoitajien kokemuksia kohtaamisesta ja hoitosuhteen muodostamisesta kaksoisdiagnoosipotilaiden kanssa. Lisäksi tarkoituksena oli kartoittaa millaista koulutusta ja tukea sairaanhoitajat ovat saaneet tai hankkineet kaksoisdiagnoosipotilaan kohtaamiseen. Tavoitteena oli saada tietoa hoitajien kokemuksista liittyen kaksoisdiagnoosipotilaan kohtaamiseen hoitajan näkökulmasta ja näin edesauttaa vuorovaikutuksen onnistumista. Sairaanhoitopiiri voi halutessaan käyttää haastattelussa kerättyä tietoa toimintansa kehittämiseen. Opinnäytetyön tekijöiden ammatillisen kasvun tavoitteina oli tiedon saaminen kaksoisdiagnoosista ja hoitosuhteen muodostamiseen vaikuttavista asioista. Tavoitteena oli myös opinnäytetyöprosessiin liittyvien taitojen kehittyminen.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Teoriatieto kerättiin käyttäen yleisimpiä tietokantoja sekä kirjallisuutta. Aineistonkeruumenetelmänä käytimme teemahaastattelua. Haastattelu toteutettiin ryhmähaastatteluna, joka nauhoitettiin ja litteroitiin. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan, että potilaalla on samanaikaisesti päihdeongelma ja vähintään yksi mielenterveydenhäiriö. Kaksoisdiagnoosipotilaiden määrä on kasvussa ja heidän ennusteensa on huonompi kuin niiden, joilla on vain yksi diagnoosi. Lisäksi he käyttävät sosiaali- ja terveyspalveluja valtaväestöä runsaammin. Mielenterveys- ja päihdeongelmaa hoidetaan usein erikseen, jolloin potilaat eivät saa kokonaisvaltaista hoitoa.
Tutkimukseen osallistuneet sairaanhoitajat kokivat kaksoisdiagnoosipotilaiden olevan suuri potilasryhmä päivystyspoliklinikalla. Aineistosta selvisi, että sairaanhoitajat kokivat päivystyksen olevan väärä paikka kaksoisdiagnoosipotilaille. Sairaanhoitajien mielestä he eivät pysty tarjoamaan sitä apua, jota kaksoisdiagnoosipotilas on tullut päivystyksestä hakemaan. Sairaanhoitajien mielestä olisi parempi, että päihde- ja mielenterveyspotilaat eriytettäisiin yhteispäivystyksestä. Haastattelussa ilmeni, että Keski-Suomeen rakenteilla olevaan uuteen sairaala Novaan saattaisi olla valmistumassa erillinen päihdesiipi. Mikäli tämä muutos toteutuu, voisi jatkossa tutkia onko tällä vaikutusta sairaanhoitajien kokemuksiin kaksoisdiagnoosipotilaiden kohtaamisesta.
Asiasanat: kaksoisdiagnoosi, kohtaaminen, mielenterveyden häiriö, päihdeongelmat ABSTRACT
Laura Koivisto, Mona Laitinen, Jenni Mäkinen
Encountering patients with dual diagnosis. A qualitative research nurses` experiences.
32 p., 3 appendices
Spring, 2019
Diaconia University of Applied Sciences
Bachelor’s Degree Programme in Health Care
Registered Nurse
The purpose of this thesis was to find out the experiences of nurses of how they encounter and form the care relationship with patients with dual diagnosis. This thesis was made in the Central Finland Central Hospital emergency room clinic. In addition, the purpose was to survey what kind of training and support nurses have received or acquired to encounter patients with dual diagnosis. This information is intended to further the interaction between the nurse and the patient. The Hospital Health Care District may choose to use the information gathered in the interview to develop its services.
The thesis was made by using a qualitative research method. Theoretical information was collected using the most common databases and related literature. The research material was collected by group interviews. The interviews were recorded and lettered material was analysed with content analysis.
Dual diagnosis means that the patient has a substance abuse problem and at least one mental disorder at the same time. The number of dual diagnosed patients is growing and their prognosis is worse than those with only one diagnosis. They also use social and health services more than in the mainstream. A mental health problem and a substance abuse problem are often treated separately and patients do not get comprehensive treatment.
Nurses who participated in the study experienced that dual diagnosis patients are a large group in emergency room clinic. It turned out that the nurses felt that the emergency room was the wrong place for dual diagnosed patients. It is not possible to provide this patient group with the treatment they need in the emergency room clinic. Nurses suggested that there should be a special room established where patients with mental health disorders and substance abuse problems could be isolated from other patients. In the future a completely new hospital will be completed in the Central Hospital of Central Finland in 2020. According to the nurses, the new hospital is designed to have this kind of isolated part for these patients. Further research could be made after this change and re-search whether it has an impact on nurses' experiences of how well they can provide care for dual diagnosed patients.
Keywords: dual diagnosis, encounter, mental health disorder, substance abuse problem
Laura Koivisto, Mona Laitinen ja Jenni Mäkinen
Kaksoisdiagnoosipotilaan kohtaaminen. Laadullinen tutkimus sairaanhoitajien kokemuksista.
32s., 3 liitettä
Kevät, 2019
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Hoitotyön koulutusohjelma
Sairaanhoitaja (AMK)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Keski-Suomen keskussairaalan päivystyspoliklinikan sairaanhoitajien kokemuksia kohtaamisesta ja hoitosuhteen muodostamisesta kaksoisdiagnoosipotilaiden kanssa. Lisäksi tarkoituksena oli kartoittaa millaista koulutusta ja tukea sairaanhoitajat ovat saaneet tai hankkineet kaksoisdiagnoosipotilaan kohtaamiseen. Tavoitteena oli saada tietoa hoitajien kokemuksista liittyen kaksoisdiagnoosipotilaan kohtaamiseen hoitajan näkökulmasta ja näin edesauttaa vuorovaikutuksen onnistumista. Sairaanhoitopiiri voi halutessaan käyttää haastattelussa kerättyä tietoa toimintansa kehittämiseen. Opinnäytetyön tekijöiden ammatillisen kasvun tavoitteina oli tiedon saaminen kaksoisdiagnoosista ja hoitosuhteen muodostamiseen vaikuttavista asioista. Tavoitteena oli myös opinnäytetyöprosessiin liittyvien taitojen kehittyminen.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Teoriatieto kerättiin käyttäen yleisimpiä tietokantoja sekä kirjallisuutta. Aineistonkeruumenetelmänä käytimme teemahaastattelua. Haastattelu toteutettiin ryhmähaastatteluna, joka nauhoitettiin ja litteroitiin. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan, että potilaalla on samanaikaisesti päihdeongelma ja vähintään yksi mielenterveydenhäiriö. Kaksoisdiagnoosipotilaiden määrä on kasvussa ja heidän ennusteensa on huonompi kuin niiden, joilla on vain yksi diagnoosi. Lisäksi he käyttävät sosiaali- ja terveyspalveluja valtaväestöä runsaammin. Mielenterveys- ja päihdeongelmaa hoidetaan usein erikseen, jolloin potilaat eivät saa kokonaisvaltaista hoitoa.
Tutkimukseen osallistuneet sairaanhoitajat kokivat kaksoisdiagnoosipotilaiden olevan suuri potilasryhmä päivystyspoliklinikalla. Aineistosta selvisi, että sairaanhoitajat kokivat päivystyksen olevan väärä paikka kaksoisdiagnoosipotilaille. Sairaanhoitajien mielestä he eivät pysty tarjoamaan sitä apua, jota kaksoisdiagnoosipotilas on tullut päivystyksestä hakemaan. Sairaanhoitajien mielestä olisi parempi, että päihde- ja mielenterveyspotilaat eriytettäisiin yhteispäivystyksestä. Haastattelussa ilmeni, että Keski-Suomeen rakenteilla olevaan uuteen sairaala Novaan saattaisi olla valmistumassa erillinen päihdesiipi. Mikäli tämä muutos toteutuu, voisi jatkossa tutkia onko tällä vaikutusta sairaanhoitajien kokemuksiin kaksoisdiagnoosipotilaiden kohtaamisesta.
Asiasanat: kaksoisdiagnoosi, kohtaaminen, mielenterveyden häiriö, päihdeongelmat
Laura Koivisto, Mona Laitinen, Jenni Mäkinen
Encountering patients with dual diagnosis. A qualitative research nurses` experiences.
32 p., 3 appendices
Spring, 2019
Diaconia University of Applied Sciences
Bachelor’s Degree Programme in Health Care
Registered Nurse
The purpose of this thesis was to find out the experiences of nurses of how they encounter and form the care relationship with patients with dual diagnosis. This thesis was made in the Central Finland Central Hospital emergency room clinic. In addition, the purpose was to survey what kind of training and support nurses have received or acquired to encounter patients with dual diagnosis. This information is intended to further the interaction between the nurse and the patient. The Hospital Health Care District may choose to use the information gathered in the interview to develop its services.
The thesis was made by using a qualitative research method. Theoretical information was collected using the most common databases and related literature. The research material was collected by group interviews. The interviews were recorded and lettered material was analysed with content analysis.
Dual diagnosis means that the patient has a substance abuse problem and at least one mental disorder at the same time. The number of dual diagnosed patients is growing and their prognosis is worse than those with only one diagnosis. They also use social and health services more than in the mainstream. A mental health problem and a substance abuse problem are often treated separately and patients do not get comprehensive treatment.
Nurses who participated in the study experienced that dual diagnosis patients are a large group in emergency room clinic. It turned out that the nurses felt that the emergency room was the wrong place for dual diagnosed patients. It is not possible to provide this patient group with the treatment they need in the emergency room clinic. Nurses suggested that there should be a special room established where patients with mental health disorders and substance abuse problems could be isolated from other patients. In the future a completely new hospital will be completed in the Central Hospital of Central Finland in 2020. According to the nurses, the new hospital is designed to have this kind of isolated part for these patients. Further research could be made after this change and re-search whether it has an impact on nurses' experiences of how well they can provide care for dual diagnosed patients.
Keywords: dual diagnosis, encounter, mental health disorder, substance abuse problem