Muutosviestinnän onnistuminen henkilöstöalan yrityksessä
Hännikäinen, Kristiina (2019)
Hännikäinen, Kristiina
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052010765
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052010765
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, onko muutosviestintä koettu onnistuneena henkilöstöalan yrityksen yhden osaston sisällä. Muutosviestinnän onnistumista selvitettiin kyselylomakkeella. Opinnäytetyö on tehty toimeksiantona suurelle henkilöstöalan yritykselle. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää mitkä asiat ovat onnistuneet muutosviestinnässä ja missä on vielä parantamisen varaa.
Opinnäytetyössä käsitellään muutosjohtamista, viestintää ja muutosviestintää. Opinnäytetyön tietoperusta koostuu kirja- ja verkkokirjalähteistä. Opinnäytetyössä ollaan käytetty suomenkielistä lähdekirjallisuutta. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä ollaan käytetty laadullista menetelmää. Kyselylomake tiedonkeruun välineeksi valikoitui vastaajien kiireisen työnkuvan vuoksi. Lomake lähetettiin kahdeksalle henkilölle, joka täytettiin anonyymisti, jotta vastaajien todelliset ja rehelliset mielipiteet saataisiin esille. Vastaajista muodostui henkilöstöalan yrityksen yksi osasto.
Tutkimuksen tuloksissa oli jonkin verran hajontaa, mutta tutkimuksen kokonaisuutta tarkastellessa voitiin todeta muutosviestinnän olleen monilta osin puutteellista. Suurimmiksi puutteiksi tutkimuksessa nousi esiin muutosviestinnän epäselvyys ja viiveellisyys. Muutosviestintää on tullut koko ajan niin paljon ja eri kanaviin, että niiden selkeys ja johdonmukaisuus ovat matkan varrella hävinneet. Myös muutosviestinnän viiveellisyys nousi esiin monessa kohtaan kyselyä. Vastaajat ovat kokeneet, etteivät ole saaneet muutoksiin liittyvää tietoa ja ohjeistusta aina tarpeeksi ajoissa, joka puolestaan on vaikuttanut moneen muuhun muutosviestinnän osa-alueen epäonnistumiseen, samoin kuin muutosviestinnän epäselvyys. Muutosten syiden kertomisessa ja muutoksien vaikutuksista toimintaan puolestaan oltiin onnistuttu suurimmilta osin. Suurin osa vastaajista koki tietävänsä syyt muutokseen ja sen, kuinka muutokset vaikuttavat yleisesti ottaen toimintaan.
Jokainen vastaaja on oma yksilönsä ja kokee, oppii sekä sisäistää uudet asiat omalla tavalla ja tahdilla. Opinnäytetyössä pyrittiin nostamaan esiin kaikista suurimmat onnistumiset ja epäonnistumiset esiin, jotta saataisiin konkreettisia vastauksia missä on valtaosan mielestä parantamisen varaa tai onnistumisia. Tutkimuksesta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa suunniteltaessa muutosviestintää mahdollisuuksien mukaan.
Opinnäytetyössä käsitellään muutosjohtamista, viestintää ja muutosviestintää. Opinnäytetyön tietoperusta koostuu kirja- ja verkkokirjalähteistä. Opinnäytetyössä ollaan käytetty suomenkielistä lähdekirjallisuutta. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä ollaan käytetty laadullista menetelmää. Kyselylomake tiedonkeruun välineeksi valikoitui vastaajien kiireisen työnkuvan vuoksi. Lomake lähetettiin kahdeksalle henkilölle, joka täytettiin anonyymisti, jotta vastaajien todelliset ja rehelliset mielipiteet saataisiin esille. Vastaajista muodostui henkilöstöalan yrityksen yksi osasto.
Tutkimuksen tuloksissa oli jonkin verran hajontaa, mutta tutkimuksen kokonaisuutta tarkastellessa voitiin todeta muutosviestinnän olleen monilta osin puutteellista. Suurimmiksi puutteiksi tutkimuksessa nousi esiin muutosviestinnän epäselvyys ja viiveellisyys. Muutosviestintää on tullut koko ajan niin paljon ja eri kanaviin, että niiden selkeys ja johdonmukaisuus ovat matkan varrella hävinneet. Myös muutosviestinnän viiveellisyys nousi esiin monessa kohtaan kyselyä. Vastaajat ovat kokeneet, etteivät ole saaneet muutoksiin liittyvää tietoa ja ohjeistusta aina tarpeeksi ajoissa, joka puolestaan on vaikuttanut moneen muuhun muutosviestinnän osa-alueen epäonnistumiseen, samoin kuin muutosviestinnän epäselvyys. Muutosten syiden kertomisessa ja muutoksien vaikutuksista toimintaan puolestaan oltiin onnistuttu suurimmilta osin. Suurin osa vastaajista koki tietävänsä syyt muutokseen ja sen, kuinka muutokset vaikuttavat yleisesti ottaen toimintaan.
Jokainen vastaaja on oma yksilönsä ja kokee, oppii sekä sisäistää uudet asiat omalla tavalla ja tahdilla. Opinnäytetyössä pyrittiin nostamaan esiin kaikista suurimmat onnistumiset ja epäonnistumiset esiin, jotta saataisiin konkreettisia vastauksia missä on valtaosan mielestä parantamisen varaa tai onnistumisia. Tutkimuksesta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa suunniteltaessa muutosviestintää mahdollisuuksien mukaan.