Suomalaisten kotitalouksien velkaantumisasteen kasvu
Koivisto, Miia-Maria (2019)
Koivisto, Miia-Maria
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052010744
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052010744
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli suomalaisten kotitalouksien nopea velkaantumisasteen kasvu. Tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin korkea velkaantuneisuus vaikuttaa koko kansantalouden toimintaan. Tavoitteena oli eritellä kotitalouksien velkaantumisen rakenne velkalajeittain ja nostaa esiin velkaantumisasteen kasvuun johtaneita syitä. Lisäksi pyrittiin selvittämään riskejä, joita korkeassa velkaantuneisuudessa piilee.
Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisia menetelmiä hyödyntäen. Tutkittiin taloustieteen ja rahoitusmarkkinoiden perusteita, jotta aiheesta saatiin luotua kokonaiskuva. Tutkimuksessa hyödynnettiin kirjallisuutta, artikkeleita ja uutisia, joiden avulla osoitettiin, että kotitalouksien velkaantuminen ei ole vain yksittäisen kuluttajan elämään vaikuttava päätös, vaan sillä on reaalisia vaikutuksia myös talouden muille osa-alueille.
Tutkimuksen myötä kävi ilmi, että kotitaloudet ovat velkaantuneet nopeaa tahtia kahden viime vuosikymmenen aikana. Huomattava osa kotitalouksien ottamista lainoista liittyi asumisen rahoittamiseen. Havaittiin, että asumiseen liittyvät velat ovat kasvaneet erityisesti taloyhtiölainojen muodossa. Kotitalouksien velkataakkaa kasvattivat myös erilaiset vakuudettomat kulutusluotot, joiden tarjonta on lisääntynyt merkittävästi. Suomalaisten velkaantuneisuuden kasvua ovat lisänneet erityisesti nollakorkoympäristö ja asuntomarkkinoiden suotuisa hintakehitys, mitkä ovat kannustaneet kotitalouksia kuluttamaan velkarahalla. Lisäksi havaittiin, että korkea velkaantuminen heikentää suomalaisten kotitalouksien liikkumavaraa sekä korkeasuhdanteen että matalasuhdanteen aikana. Suomalaisten kotitalouksien velkaantuminen luo aidon rakenteellisen riskin kansantaloudelle, mikä heijastuu koko talouden toimintaan ja pahimmillaan pitkittää sekä syventää matalasuhdannetta.
Lopuksi luotiin tilannekuva makrovakaudellisista välineistä, joilla velkaantumisen kasvua on mahdollista hillitä tulevaisuudessa. Johtopäätöksenä esitettiin, että kotitalouksien velkaantumiseen on syytä puuttua, jotta talouden toiminta voidaan turvata myös heikoimpina aikoina. Tutkimuksessa esiin tulleiden seikkojen pohjalta ehdotettiin myös jatkotutkimuksia erityisesti makrovakaudellisten välineiden kehittämiseksi.
Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisia menetelmiä hyödyntäen. Tutkittiin taloustieteen ja rahoitusmarkkinoiden perusteita, jotta aiheesta saatiin luotua kokonaiskuva. Tutkimuksessa hyödynnettiin kirjallisuutta, artikkeleita ja uutisia, joiden avulla osoitettiin, että kotitalouksien velkaantuminen ei ole vain yksittäisen kuluttajan elämään vaikuttava päätös, vaan sillä on reaalisia vaikutuksia myös talouden muille osa-alueille.
Tutkimuksen myötä kävi ilmi, että kotitaloudet ovat velkaantuneet nopeaa tahtia kahden viime vuosikymmenen aikana. Huomattava osa kotitalouksien ottamista lainoista liittyi asumisen rahoittamiseen. Havaittiin, että asumiseen liittyvät velat ovat kasvaneet erityisesti taloyhtiölainojen muodossa. Kotitalouksien velkataakkaa kasvattivat myös erilaiset vakuudettomat kulutusluotot, joiden tarjonta on lisääntynyt merkittävästi. Suomalaisten velkaantuneisuuden kasvua ovat lisänneet erityisesti nollakorkoympäristö ja asuntomarkkinoiden suotuisa hintakehitys, mitkä ovat kannustaneet kotitalouksia kuluttamaan velkarahalla. Lisäksi havaittiin, että korkea velkaantuminen heikentää suomalaisten kotitalouksien liikkumavaraa sekä korkeasuhdanteen että matalasuhdanteen aikana. Suomalaisten kotitalouksien velkaantuminen luo aidon rakenteellisen riskin kansantaloudelle, mikä heijastuu koko talouden toimintaan ja pahimmillaan pitkittää sekä syventää matalasuhdannetta.
Lopuksi luotiin tilannekuva makrovakaudellisista välineistä, joilla velkaantumisen kasvua on mahdollista hillitä tulevaisuudessa. Johtopäätöksenä esitettiin, että kotitalouksien velkaantumiseen on syytä puuttua, jotta talouden toiminta voidaan turvata myös heikoimpina aikoina. Tutkimuksessa esiin tulleiden seikkojen pohjalta ehdotettiin myös jatkotutkimuksia erityisesti makrovakaudellisten välineiden kehittämiseksi.