Työhyvinvointia paremmaksi: työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä tutkimus naisten akuuttikeskuksessa
Karhunen, Sanna (2019)
Karhunen, Sanna
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052110950
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052110950
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata Kuopion yliopstollisen sairaalan naistenakuuttikeskuksen henkilöstön näkemyksiä työhyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä tekijöistä. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Kuopion yliopstollisen sairaalan naistenakuuttikeskuksen henkilökunnan kanssa. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään työhyvinvointisuunnitelman teossa. Tutkimus on jatkoa tutkittavassa organiosaatiossa aiemmin tehtyyn Nes+ kyselyyn, joka on yksi mittareista, jolla pyritään saavuttamaan magneettisairaalan status.
Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus. Aineisto kerättiin sähköpostikyselystä, joka koostui kolmesta avoimesta kysymyksestä. Avoimet kysymykset käsittelivät työhyvinvoinnin kehittämismahdollisuuksia, mitkä asiat parantavat ja mitkä asiat heikentävät työhyvinvointia. Tulosten esittämisessä käytettiin apuna vastauksissa ilmenneiden mainintoja ja niiden pohjalta luotua kuviota, jotta saatiin selkeämpi kuva niistä kehittämiskohteista, parantavista ja heikentävistä asioista, jotka mainittiin aineistossa.
Tulosten perustella tärkeimpinä kehittämisehdotuksina työhyvinvoinnin eri osa-alueiden edistämisessä nähdään autonomisen työvuorosuunnittelun kehittäminen, perehdyttämisen ja mentoroinnin kehittäminen, osaamisen arvostaminen, riittävät resurssit ja työvälineiden ja tilojen toimivuus. Esimiehiltä toivotaan avoimuutta ja parempaa, sekä johdonmukaista tiedottamista. Työhyvinvointia heikentävänä koettiin epäasiallinen käytös työpaikalla, itsekäs ajattelu työvuorosuunnittelussa, esimiesten epätasapuolinen henkilöstön kohtelu listojen viimeistelyssä, koskien lähinnä pyhätyötuntien määrää, kokemuksen ja osaamisen riitttämätön arvostamattomuus, tekniikan toimimattomuus kiire, liian laaja työkenttä ja tunne työn hallitsemattomuudesta.Työhyvinvointia edistäväksi tekijäksi koettiin autonominen työvuorosuunnittelu, hyvä työilmapiiri, yhteinen huumorintaju, työn monipuolisuus, esimiesten helppo lähestyttävyys, positiivinen palaute ja tuki, toiveiden huomioiminen työnjako tilanteessa ja koulutuksiin pääseminen. Kaikilla osa-alueilla hyvä yhteishenki oli vahvasti edustettuna.
Tulosten perusteella on selvää, että työ merkitsee ihmisille paljon ei pelkästään taloudellista toimeentuloa. Työpaikalla ja työssä halutaan viihtyä ja työkavereilta sekä esimieheltä toivotaan arvostamista, tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Autonominen työvuorosuunnittelu tukee kokonaisvaltaista hyvinvoitia. Kätilötyö naistenakuuttikeskuksessa koetaan haastavana ja antoisana, työnkuvan vaihtelusta pidetään tiettyyn rajaan asti. Työssä halutaan jatkuvasti kehittyä, koetaan että koulutuksiin on helppo päästä. Esimihien rooli kollegana koetaan hyvänä ja työntekijät kaipaavat parempaa sisäistä tiedonkulkua. Esimiehen tulee kyetä ottamaan työyhteisöltä saama negatiivinenkin palaute, asiallisesti vastaan, liika esimiesten kaverillisuus koetaan joltakin osin huonona, mutta helppo lähestyttävyys hyvänä.
Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus. Aineisto kerättiin sähköpostikyselystä, joka koostui kolmesta avoimesta kysymyksestä. Avoimet kysymykset käsittelivät työhyvinvoinnin kehittämismahdollisuuksia, mitkä asiat parantavat ja mitkä asiat heikentävät työhyvinvointia. Tulosten esittämisessä käytettiin apuna vastauksissa ilmenneiden mainintoja ja niiden pohjalta luotua kuviota, jotta saatiin selkeämpi kuva niistä kehittämiskohteista, parantavista ja heikentävistä asioista, jotka mainittiin aineistossa.
Tulosten perustella tärkeimpinä kehittämisehdotuksina työhyvinvoinnin eri osa-alueiden edistämisessä nähdään autonomisen työvuorosuunnittelun kehittäminen, perehdyttämisen ja mentoroinnin kehittäminen, osaamisen arvostaminen, riittävät resurssit ja työvälineiden ja tilojen toimivuus. Esimiehiltä toivotaan avoimuutta ja parempaa, sekä johdonmukaista tiedottamista. Työhyvinvointia heikentävänä koettiin epäasiallinen käytös työpaikalla, itsekäs ajattelu työvuorosuunnittelussa, esimiesten epätasapuolinen henkilöstön kohtelu listojen viimeistelyssä, koskien lähinnä pyhätyötuntien määrää, kokemuksen ja osaamisen riitttämätön arvostamattomuus, tekniikan toimimattomuus kiire, liian laaja työkenttä ja tunne työn hallitsemattomuudesta.Työhyvinvointia edistäväksi tekijäksi koettiin autonominen työvuorosuunnittelu, hyvä työilmapiiri, yhteinen huumorintaju, työn monipuolisuus, esimiesten helppo lähestyttävyys, positiivinen palaute ja tuki, toiveiden huomioiminen työnjako tilanteessa ja koulutuksiin pääseminen. Kaikilla osa-alueilla hyvä yhteishenki oli vahvasti edustettuna.
Tulosten perusteella on selvää, että työ merkitsee ihmisille paljon ei pelkästään taloudellista toimeentuloa. Työpaikalla ja työssä halutaan viihtyä ja työkavereilta sekä esimieheltä toivotaan arvostamista, tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Autonominen työvuorosuunnittelu tukee kokonaisvaltaista hyvinvoitia. Kätilötyö naistenakuuttikeskuksessa koetaan haastavana ja antoisana, työnkuvan vaihtelusta pidetään tiettyyn rajaan asti. Työssä halutaan jatkuvasti kehittyä, koetaan että koulutuksiin on helppo päästä. Esimihien rooli kollegana koetaan hyvänä ja työntekijät kaipaavat parempaa sisäistä tiedonkulkua. Esimiehen tulee kyetä ottamaan työyhteisöltä saama negatiivinenkin palaute, asiallisesti vastaan, liika esimiesten kaverillisuus koetaan joltakin osin huonona, mutta helppo lähestyttävyys hyvänä.