Helsinki-Vantaan lentoaseman poikkeustilanteiden harjoittelun kehittäminen
Vesa, Elina (2019)
Vesa, Elina
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052211384
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052211384
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää poikkeustilanneharjoittelun nykytilaa organisaatiossa sekä perehtyä toiminnan osa-alueiden kehittämiseen. Tavoitteena oli käsitellä erilaisia harjoitusmuotoja, harjoituksien luomista sekä arviointia. Opinnäytetyön avulla oli tavoitteena lisäksi kehittää poikkeustilanneharjoittelua luomalla harjoitussuunnitelma harjoittelun tueksi tulevaisuutta ajatellen. Työ on toteutettu Finavian APOC:n alaisuudessa.
Harjoitussuunnitelman tarkoitus on ohjata toimintaympäristössä tehtävää harjoittelua uuteen suuntaan ja antaa raamit lisäkehitykselle sekä varsinaiselle päätöksenteolle. Suunnitelma on ehdotus ja yleistason kuvaus siitä, minkälaisia tavoitteita tiettyihin harjoituksiin voidaan asettaa valittujen poikkeustilanteiden kohdalla. Lisäksi suunnitelmassa huomioidaan, miten harjoitusprosessi voidaan saatavia resursseja myötäillen toteuttaa niin, että se palvelisi tarkoitusta teoriapohjan sekä tutkimuksen yhdistelmänä.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu kahdesta osa-alueesta. Ensimmäinen osa-alue käsittelee varautumisen ja valmiuden, henkilöstön, tilannekuvan sekä tilannejohtamisen kehittämistä harjoittelun avulla. Toinen osa-alue pureutuu harjoittelumuotoihin sekä harjoitusten luomiseen ja jälkipuintiin. Harjoitusten luominen on jaettu eri osa-alueisiin siihen liittyvien komponenttien mukaisesti. Teoriapohja pohjautuu julkaistuihin kirjallisuus- ja verkkoaineistoihin sekä asiantuntijahaastatteluihin. Poikkeustilanneharjoittelun nykytilaa organisaatiossa on tutkittu henkilöstölle suunnatun kyselytutkimuksen sekä havainnoinnin avulla. Teoreettisen viitekehyksen sekä tiedonkeruumenetelmillä saadun tiedon yhdistelmä on muokattu sekä kohdennettu niin, että opinnäytetyön tavoitteet täyttyvät.
Opinnäytetyön tulokset ovat moniulotteiset. Harjoittelu on ratkaisevassa osassa varautumisen ja valmiuden, henkilöstön, tilannekuvan sekä tilannejohtamisen kehittämisessä. Osa-alueet limittyvät harjoittelun osalta suurelta osin keskenään ja vaikutussuhteita eri osa-alueiden välillä ei voi olla huomaamatta. Harjoittelu on nykyisellä tasolla riittämätöntä ja siinä on paljon kehitettävää, jotta se palvelisi kaikkia toimijoita sillä tasolla kuin olisi parhaimmassa tapauksessa mahdollista. Harjoitusmäärien ja harjoitusmuotojen lisääminen moninaistaisi harjoittelua ja loisi tarvittavaa jatkumoa joka tämänhetkisestä harjoittelusta puuttuu. Jotta harjoitukset vastaisivat mahdollisimman hyvin haluttua tarkoitusta ja asetetut tavoitteet olisi mahdollista saavuttaa, tulisi harjoitusprosessiin panostaa ja sitouttaa resursseja. Jatkokehitysehdotuksina on esitetty toimijoiden välisen yhteistyön sekä tehtävien ymmärtämisen lisäämistä sekä harjoittelukontekstissa, että sen ulkopuolella. Tämän opinnäytetyön keskittyessä rajauksen puolesta pelkästään sisäiseen tarkasteluun, olisi viranomaispuolen mukaan ottaminen selvityksessä tarpeellista tiedon lisäämiseksi.
Harjoitussuunnitelman tarkoitus on ohjata toimintaympäristössä tehtävää harjoittelua uuteen suuntaan ja antaa raamit lisäkehitykselle sekä varsinaiselle päätöksenteolle. Suunnitelma on ehdotus ja yleistason kuvaus siitä, minkälaisia tavoitteita tiettyihin harjoituksiin voidaan asettaa valittujen poikkeustilanteiden kohdalla. Lisäksi suunnitelmassa huomioidaan, miten harjoitusprosessi voidaan saatavia resursseja myötäillen toteuttaa niin, että se palvelisi tarkoitusta teoriapohjan sekä tutkimuksen yhdistelmänä.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu kahdesta osa-alueesta. Ensimmäinen osa-alue käsittelee varautumisen ja valmiuden, henkilöstön, tilannekuvan sekä tilannejohtamisen kehittämistä harjoittelun avulla. Toinen osa-alue pureutuu harjoittelumuotoihin sekä harjoitusten luomiseen ja jälkipuintiin. Harjoitusten luominen on jaettu eri osa-alueisiin siihen liittyvien komponenttien mukaisesti. Teoriapohja pohjautuu julkaistuihin kirjallisuus- ja verkkoaineistoihin sekä asiantuntijahaastatteluihin. Poikkeustilanneharjoittelun nykytilaa organisaatiossa on tutkittu henkilöstölle suunnatun kyselytutkimuksen sekä havainnoinnin avulla. Teoreettisen viitekehyksen sekä tiedonkeruumenetelmillä saadun tiedon yhdistelmä on muokattu sekä kohdennettu niin, että opinnäytetyön tavoitteet täyttyvät.
Opinnäytetyön tulokset ovat moniulotteiset. Harjoittelu on ratkaisevassa osassa varautumisen ja valmiuden, henkilöstön, tilannekuvan sekä tilannejohtamisen kehittämisessä. Osa-alueet limittyvät harjoittelun osalta suurelta osin keskenään ja vaikutussuhteita eri osa-alueiden välillä ei voi olla huomaamatta. Harjoittelu on nykyisellä tasolla riittämätöntä ja siinä on paljon kehitettävää, jotta se palvelisi kaikkia toimijoita sillä tasolla kuin olisi parhaimmassa tapauksessa mahdollista. Harjoitusmäärien ja harjoitusmuotojen lisääminen moninaistaisi harjoittelua ja loisi tarvittavaa jatkumoa joka tämänhetkisestä harjoittelusta puuttuu. Jotta harjoitukset vastaisivat mahdollisimman hyvin haluttua tarkoitusta ja asetetut tavoitteet olisi mahdollista saavuttaa, tulisi harjoitusprosessiin panostaa ja sitouttaa resursseja. Jatkokehitysehdotuksina on esitetty toimijoiden välisen yhteistyön sekä tehtävien ymmärtämisen lisäämistä sekä harjoittelukontekstissa, että sen ulkopuolella. Tämän opinnäytetyön keskittyessä rajauksen puolesta pelkästään sisäiseen tarkasteluun, olisi viranomaispuolen mukaan ottaminen selvityksessä tarpeellista tiedon lisäämiseksi.