”Tehdään taas niitä ompelukonejuttuja”: Kuinka innostaa lapsia käsitöiden tekemiseen?
Väisänen, Enni (2019)
Väisänen, Enni
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052411673
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052411673
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia käsillä tekemisen merkityksiä varhaiskasvatuksessa lapsen kasvun ja
kehityksen kannalta. Työssä haluttiin myös selvittää, miten varhaiskasvatusikäiset lapset suhtautuvat käsitöihin
digitalisoituvassa maailmassa ja miksi ja miten niitä tulisi yhä opettaa. Tässä tutkimuksellisessa kehittämistyössä
kehittämistehtävänäni oli selvittää, miten lapset kokevat käsitöiden tekemisen ja miten heitä voisi siihen innostaa.
Yhteistyökumppanina opinnäytetyössä toimi Vieremän kunta ja päiväkoti Nuppula.
Ihmisten arki ja oppimisympäristöt digitalisoituvat jatkuvasti, mikä koskettaa myös varhaiskasvatusikäisiä lapsia.
Digitalisaatiolla, kuten erilaisten tietoteknisten laitteiden käytön lisääntymisellä, nähdään olevan sekä haittoja että
hyötyjä. Digitaalisuus on osa tätä päivää, mutta se ei kuitenkaan ole poistanut käsillä tekemistä varhaiskasvatuksesta. Digitaalisia välineitä voidaan myös yhdistää käsityölliseen tekemiseen. Vaikka käsitöitä ei tarvitse enää tehdä arjen tarpeellisten asioiden valmistamiseksi, tarvitaan käsillä tekemistä vastapainoksi tietoyhteiskunnassa elämiseen. Kaikenikäiset ihmiset voivat löytää käsillä tekemisen kautta innostavaa tekemistä, ja erityisesti lapsilla kädentaitojen avulla voidaan harjoitella monenlaisia asioita. Käsillä tehdessä lapsen hienomotoriikka kehittyy, ja lapsi harjaantuu pitkäjänteiseen työskentelyyn. Lisäksi käsityöperinteet ovat osa kulttuuriperintöä.
Opinnäytetyössä toteutettiin käsityöohjaus lapsille päiväkodin viisivuotiaiden ryhmässä. Lapset suunnittelivat ja
toteuttivat käsityönsä annetun aiheen pohjalta. Käsityötekniikkana käytettiin tilkkumaalausta. Opinnäytetyössä
myös haastateltiin lapsia tekemästään käsityöstä ja heidän mielenkiinnostaan käsitöiden tekemistä kohtaan.
Aiheen innoittamana opinnäytetyöhön myös koottiin ideavihko varhaiskasvatuksen käsityökasvatuksen tueksi.
Kehittämistyön perusteella taitavat kädet auttavat suoriutumaan monista asioista, minkä vuoksi käsien motoriik-
kaa tulee harjoitella. Opinnäytetyöhön kuuluneen käsityöohjauksen perusteella voi sanoa, että varhaiskasvatu-
sikäiset lapset ovat pääasiassa kiinnostuneita käsillä tekemisestä. Lisäksi lapset toivat esille, että heiltä löytyy
myös omia ideoita käsillä tekemiseen. Tulevaisuuden käsityökasvatuksessa voitaisiin yhtenä keskeisenä ajatuksena
korostaa kestävää kehitystä. Pienten lasten kohdalla käsitöiden tekeminen on usein erilaisten tekniikoiden
harjoittelua. Lapselle tulee myös antaa mahdollisuudet vapaaseen itsensä ilmaisuun taiteen kautta sekä
luovuuden harjoitteluun esimerkiksi omien töiden suunnittelussa. Tekemisensä tueksi lapsi tarvitsee aikuisen
kannustusta, positiivista mallia sekä käsitöiden arvostusta.
kehityksen kannalta. Työssä haluttiin myös selvittää, miten varhaiskasvatusikäiset lapset suhtautuvat käsitöihin
digitalisoituvassa maailmassa ja miksi ja miten niitä tulisi yhä opettaa. Tässä tutkimuksellisessa kehittämistyössä
kehittämistehtävänäni oli selvittää, miten lapset kokevat käsitöiden tekemisen ja miten heitä voisi siihen innostaa.
Yhteistyökumppanina opinnäytetyössä toimi Vieremän kunta ja päiväkoti Nuppula.
Ihmisten arki ja oppimisympäristöt digitalisoituvat jatkuvasti, mikä koskettaa myös varhaiskasvatusikäisiä lapsia.
Digitalisaatiolla, kuten erilaisten tietoteknisten laitteiden käytön lisääntymisellä, nähdään olevan sekä haittoja että
hyötyjä. Digitaalisuus on osa tätä päivää, mutta se ei kuitenkaan ole poistanut käsillä tekemistä varhaiskasvatuksesta. Digitaalisia välineitä voidaan myös yhdistää käsityölliseen tekemiseen. Vaikka käsitöitä ei tarvitse enää tehdä arjen tarpeellisten asioiden valmistamiseksi, tarvitaan käsillä tekemistä vastapainoksi tietoyhteiskunnassa elämiseen. Kaikenikäiset ihmiset voivat löytää käsillä tekemisen kautta innostavaa tekemistä, ja erityisesti lapsilla kädentaitojen avulla voidaan harjoitella monenlaisia asioita. Käsillä tehdessä lapsen hienomotoriikka kehittyy, ja lapsi harjaantuu pitkäjänteiseen työskentelyyn. Lisäksi käsityöperinteet ovat osa kulttuuriperintöä.
Opinnäytetyössä toteutettiin käsityöohjaus lapsille päiväkodin viisivuotiaiden ryhmässä. Lapset suunnittelivat ja
toteuttivat käsityönsä annetun aiheen pohjalta. Käsityötekniikkana käytettiin tilkkumaalausta. Opinnäytetyössä
myös haastateltiin lapsia tekemästään käsityöstä ja heidän mielenkiinnostaan käsitöiden tekemistä kohtaan.
Aiheen innoittamana opinnäytetyöhön myös koottiin ideavihko varhaiskasvatuksen käsityökasvatuksen tueksi.
Kehittämistyön perusteella taitavat kädet auttavat suoriutumaan monista asioista, minkä vuoksi käsien motoriik-
kaa tulee harjoitella. Opinnäytetyöhön kuuluneen käsityöohjauksen perusteella voi sanoa, että varhaiskasvatu-
sikäiset lapset ovat pääasiassa kiinnostuneita käsillä tekemisestä. Lisäksi lapset toivat esille, että heiltä löytyy
myös omia ideoita käsillä tekemiseen. Tulevaisuuden käsityökasvatuksessa voitaisiin yhtenä keskeisenä ajatuksena
korostaa kestävää kehitystä. Pienten lasten kohdalla käsitöiden tekeminen on usein erilaisten tekniikoiden
harjoittelua. Lapselle tulee myös antaa mahdollisuudet vapaaseen itsensä ilmaisuun taiteen kautta sekä
luovuuden harjoitteluun esimerkiksi omien töiden suunnittelussa. Tekemisensä tueksi lapsi tarvitsee aikuisen
kannustusta, positiivista mallia sekä käsitöiden arvostusta.