Kun lasta ei saa syliin : Vastasyntyneen tehohoito äidin kokemana
Kuusisto, Soile; Valkama, Mari (2010)
Kuusisto, Soile
Valkama, Mari
Saimaan ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005078407
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005078407
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten vastasyntyneen tehohoito ja sen aiheuttama fyysisen kontaktin rajallisuus vaikuttavat äidin ja lapsen välille muodostuvaan suhteeseen. Vastasyntyneen siirto tehohoitoon, pois äidin luota synnytyksen jälkeen, on äiti-lapsisuhteen muodostumisen kannalta häiritsevä tekijä. Äitiyden tunne vahvistuu, kun äiti ja lapsi saavat olla vuorovaikutuksessa keskenään. He tarvitsevat aikaa tutustua toisiinsa.
Tässä opinnäytetyössä käytettiin määrällistä tutkimusotetta. Kohderyhmänä olivat äidit, ja aineisto kerättiin kyselylomakkeilla. Kyselylomakkeessa oli 40 kysymystä, ja viimeisenä vastaajilla oli mahdollisuus kertoa heidän mielestään tärkeistä asioista vapaasti kirjoitettuna. Saatekirjeitä jaettiin Kanta-Hämeen keskussairaalan vastasyntyneiden teho-osastolla ja lastenpoliklinikalla. Kyselytutkimus suoritettiin kokonaisuudessaan Internetissä, ja siihen vastasi 185 äitiä. Teoriaosassa käsitellään lapsen tehohoitoympäristöä, äiti-lapsisuhteen muodostumista ja henkilökunnan merkitystä sen tukemisessa.
Kyselytutkimuksen tuloksista ilmeni, että tehohoitoympäristö aiheuttaa vanhemmissa huolta lapsen voinnista. Vastasyntyneiden teho-osaston henkilökunta kuitenkin herätti luottamusta suuressa osassa vastanneista ensikohtaamisen perusteella. Henkilökunnan rohkaisun merkitys korostui lapsen koskettamisessa ja syliin ottamisessa, mikä koettiinkin hyväksi. Lapsen saamista ensimmäistä kertaa syliin tehohoidon aikana äidit kokivat merkittävänä kokemuksena. Vastausten perusteella saatiin selville, että äitiyden tunteen muodostumiseen vaikutti henkilökunnan rooli lapsen elämässä hänen ollessaan tehohoidossa. Myös synnytyksen jälkeisen vierihoidon puuttumisen koettiin vaikuttavan tähän asiaan. Tutkimuksesta kävi ilmi kaksi ongelmakohtaa, joita kehittämällä äitien kokemuksista saataisiin positiivisempia. Nämä ongelmat olivat synnyttäneiden osaston henkilökunnan asenteet äitejä kohtaan ja imetysohjauksen puute.
Jatkotutkimusaiheeksi muodostui fyysisen kontaktin rajallisuuden tutkiminen isän näkökulmasta. Toinen jatkotutkimusaihe on tutkia synnyttäneiden osaston henkilökunnan näkökulmasta äitien tunteita heidän ollessa synnyttäneiden osastolla, kun vastasyntynyt on tehohoidossa syntymänsä jälkeen.
Tässä opinnäytetyössä käytettiin määrällistä tutkimusotetta. Kohderyhmänä olivat äidit, ja aineisto kerättiin kyselylomakkeilla. Kyselylomakkeessa oli 40 kysymystä, ja viimeisenä vastaajilla oli mahdollisuus kertoa heidän mielestään tärkeistä asioista vapaasti kirjoitettuna. Saatekirjeitä jaettiin Kanta-Hämeen keskussairaalan vastasyntyneiden teho-osastolla ja lastenpoliklinikalla. Kyselytutkimus suoritettiin kokonaisuudessaan Internetissä, ja siihen vastasi 185 äitiä. Teoriaosassa käsitellään lapsen tehohoitoympäristöä, äiti-lapsisuhteen muodostumista ja henkilökunnan merkitystä sen tukemisessa.
Kyselytutkimuksen tuloksista ilmeni, että tehohoitoympäristö aiheuttaa vanhemmissa huolta lapsen voinnista. Vastasyntyneiden teho-osaston henkilökunta kuitenkin herätti luottamusta suuressa osassa vastanneista ensikohtaamisen perusteella. Henkilökunnan rohkaisun merkitys korostui lapsen koskettamisessa ja syliin ottamisessa, mikä koettiinkin hyväksi. Lapsen saamista ensimmäistä kertaa syliin tehohoidon aikana äidit kokivat merkittävänä kokemuksena. Vastausten perusteella saatiin selville, että äitiyden tunteen muodostumiseen vaikutti henkilökunnan rooli lapsen elämässä hänen ollessaan tehohoidossa. Myös synnytyksen jälkeisen vierihoidon puuttumisen koettiin vaikuttavan tähän asiaan. Tutkimuksesta kävi ilmi kaksi ongelmakohtaa, joita kehittämällä äitien kokemuksista saataisiin positiivisempia. Nämä ongelmat olivat synnyttäneiden osaston henkilökunnan asenteet äitejä kohtaan ja imetysohjauksen puute.
Jatkotutkimusaiheeksi muodostui fyysisen kontaktin rajallisuuden tutkiminen isän näkökulmasta. Toinen jatkotutkimusaihe on tutkia synnyttäneiden osaston henkilökunnan näkökulmasta äitien tunteita heidän ollessa synnyttäneiden osastolla, kun vastasyntynyt on tehohoidossa syntymänsä jälkeen.