Verkkolaskutus digitaalisessa taloushallinnossa : Rakenteinen taloustieto osana tilitoimistopalvelun murrosta

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa verkkolaskulla käytettävän rakenteisen taloustiedon hyödyntämisen haasteita kirjanpitäjän näkökulmasta. Rakenteinen taloustieto on kansainvälisiin standardeihin perustuvaa koneluettavaa dataa, jota voidaan hyödyntää taloushallinnon järjestelmien ja sidosryhmien välillä. Tavoitteena oli myös perehtyä digitalisaation luomaan työn murrokseen tilitoimistossa sekä kirjanpitäjien suhtautumiseen muutoksen keskellä. Opinnäytetyö pohjautuu TALTIO-hankkeeseen, jonka tarkoitus oli muun muassa luoda Suomeen yhtenäinen rakenteisen tiedon standardi ja edistää digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa.

Teoreettinen viitekehys perustuu digitaalisen taloushallinnon ja verkkolaskutuksen teoriaan. Aineistossa käsitellään lisäksi TALTIO-hanketta sekä digitaalisen taloushallinnon ja kirjanpitoalan nykytilaa ja tulevaisuudennäkymiä. Opinnäytetyön tutkimusosassa on perehdytty tilitoimistojen käytäntöihin haastattelemalla kahta kirjanpitäjää. Haastattelut perustuvat hypoteesiin, jonka mukaan alan sähköinen kehitys on toivottua hitaampaa etenkin tilitoimistoissa. Haastattelun tukena on käytetty strukturoimatonta havainnointia täydentämään aineistoa ja vahvistamaan muusta aineistosta saatuja käsityksiä.

Digitaalisuuden lisääntyminen on vahva trendi, ja sen käyttöä halutaan edistää kaikilla sektoreilla tilitoimistoista asiakasyrityksiin ja lainsäätäjiin. Yritysten taloushallinto muuttuu suurelta osin automaattiseksi, ja kirjanpitäjien työ tulee muuttumaan ja jopa vähenemään nykyisen kaltaisena. Tulevaisuuden kirjanpitäjältä odotetaan laajaa osaamista ja spesifejä tietoja yritystoiminnan kehittämiseksi.

Kirjanpitäjät suhtautuvat muuttuvaan alaan positiivisesti ja he ovat kiinnostuneita kehittämään tilitoimiston palveluita asiakaslähtöisesti. Kehitystä tuntuu jarruttavan alalle tyypillinen kiire ja kasvavat velvollisuudet muun muassa viranomaisraportoinnin osalta; oman osaamisen ja yritystoiminnan kehittämiseen on vaikea löytää aikaa. Alan kehityshankkeissa ja lakimuutoksissa tulisikin ottaa entistä paremmin huomioon inhimillinen puoli ja kartoittaa mahdollisia vaikutuksia ja ongelmia ennakoivasti. Digitalisaatiota voidaan edistää tehokkaasti ennen kaikkea toimivilla teknologisilla ratkaisuilla ja riittävillä käytännön kokeiluilla.