Ruokahävikki vanhusten ruokapalveluissa : Case: Vanhan Pappilan valmistuskeittiö
Peltola, Noora (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052913216
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052913216
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin vanhusten ruokapalveluissa syntyvää ruokahävikkiä. Tutkimuksessa oli mukana neljä Vanhan Pappilan keittiön keskitettyä palvelukodin osastoa. Lautastähteen määrää seurattiin erikseen aamupa-lalta, lounaalta ja päivälliseltä kahden viikon ajan. Seurannan jälkeen osastoille toimitettiin lomakehaastattelu, jonka avulla kartoitettiin lautastähteen syntymiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimustulosten avulla keittiölle kehiteltiin kei-noja lautastähteen pienentämiseksi. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten paljon lautastähdettä osastoilta syntyy ja miksi. Tavoitteena oli, että keittiön henkilökunta ottaa käyttöön uusia menetelmiä, joilla saadaan pienen-nettyä ruokahävikin määrää. Työ tehtiin tapaustutkimuksena Vanhan Pappilan keittiölle.
Tutkimuksessa käytettiin sekä kvantitatiivistä, että kvalitatiivista lähestymistapaa. Tutkimusmetodeina käytettiin hävikin seurantaa ja lomakehaastattelua. Opinnäytetyön viitekehys koostuu ruokahävikistä ja ikääntyneiden ravit-semuksesta.
Tulosten mukaan aamupalalta lautastähdettä syntyi 14%, lounaalta 29% ja päivälliseltä 28%. Hävikin määrään vaikutti eniten liian suuret annoskoot ja vanhusten ruokamieltymykset. Vähemmän suosituista ruoista syntyi enem-män tähdettä. Ruokahävikin määrää vanhusten ruokailussa voidaan pienentää oikean kokoisilla annoksilla, uusilla toimintatavoilla, säännöllisellä ruokahävikin seurannalla ja paremmalla yhteistyöllä hoitohenkilökunnan kanssa.
Tutkimuksessa onnistuttiin hyvin vastaamaan asetettuihin tutkimuskysymyksiin, eikä tutkimuksen suunta muuttunut työn edetessä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää jatkossa ruokahävikin seurannassa keittiöllä.
Tutkimuksessa käytettiin sekä kvantitatiivistä, että kvalitatiivista lähestymistapaa. Tutkimusmetodeina käytettiin hävikin seurantaa ja lomakehaastattelua. Opinnäytetyön viitekehys koostuu ruokahävikistä ja ikääntyneiden ravit-semuksesta.
Tulosten mukaan aamupalalta lautastähdettä syntyi 14%, lounaalta 29% ja päivälliseltä 28%. Hävikin määrään vaikutti eniten liian suuret annoskoot ja vanhusten ruokamieltymykset. Vähemmän suosituista ruoista syntyi enem-män tähdettä. Ruokahävikin määrää vanhusten ruokailussa voidaan pienentää oikean kokoisilla annoksilla, uusilla toimintatavoilla, säännöllisellä ruokahävikin seurannalla ja paremmalla yhteistyöllä hoitohenkilökunnan kanssa.
Tutkimuksessa onnistuttiin hyvin vastaamaan asetettuihin tutkimuskysymyksiin, eikä tutkimuksen suunta muuttunut työn edetessä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää jatkossa ruokahävikin seurannassa keittiöllä.