Yrityksen arvonmääritys - Case Yritys X Oy
Hassinen, Leevi (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019053113668
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019053113668
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantoyritys on mahdollisesti myymässä yritystään tai ottamassa yritykseensä mukaan uutta osakasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli määrittää yritykselle arvo, jota yrittäjät voisivat hyödyntää molemmissa mahdollisissa tapauksissa.
Opinnäytetyössä käytettiin sekä kvantitatiivista tutkimusmenetelmää että kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Arvonmääritysprosessissa tehtiin ensimmäiseksi yrityksen toimialan, strategian sekä tilinpäätöksen analyysi. Yrityksen toimialan ja strategian analyysissa hyödynnettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää haastattelemalla yrityksen toimitusjohtajaa sekä asiantuntijaa. Tilinpäätösinformaation analyysissa hyödynnettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää haastattelemalla sekä yrityksen toimitusjohtajaa että asiantuntijaa. Lisäksi hyödynnettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttämällä analysoinnissa yrityksen kolmen edellisvuoden tilinpäätösinformaatiota. Yrityksen yhtiömuoto sekä saatavilla ollut informaatio vaikuttivat arvonmääritysmallin valintaan joka tässä tapauksessa oli kassavirtaperusteinen malli.
Mallissa ennustettiin tehtyjen analyysien perusteella yrityksen viiden vuoden kassavirrat tarkasti sekä laskettiin tämän jälkeen terminaaliarvo lopuille tulevaisuuden kassavirroille. Kassavirrat diskontattiin nykyarvoon käyttäen diskonttauskorkona painotettua pääoman tuottovaatimusta, WACC:ia. WACC:ssa laskettiin vieraan pääoman kustannus käyttäen uusien lainojen korkoa, mikäli yritys uudelleen rahoittaisi toimintansa. Oman pääoman tuottovaatimus laskettiin käyttäen CAP-mallia. CAP-mallissa beeta kerroin saatiin laskemalla keskiarvo EU:n alueen saman alan yritysten beetasta sekä velkavivuttamalla se kohdeyrityksen pääoman rakenteelle. Riskittömänä korkona käytettiin Yhdysvaltojen 10 vuoden joukkovelkalainakirjojen korkoa. Markkinariskipreemio laskettiin painotettuna keskiarvona OMX Helsinki Cap Tuotto indeksin viimeisen 10 vuoden keskimääräisestä vuosituotosta sekä kyselytutkimuksen, joka oli tehty alan asiantuntijoille, tulosten perusteella.
Mallilla saatiin määritettyä yritykselle arvo, jonka luotettavuutta arvioitiin sensitiivianalyysilla. Koska arvonmääritys sisältää paljon oletuksia, ei arvoa voida suoraan pitää täydellisesti paikkansa pitävänä, mutta herkkyysanalyysien perusteella voidaan todeta arvon liikkuvan herkkyysanalyyseilla saatujen arvojen sisällä, ja todennäköisesti olevan saadun arvon lähellä kuin herkkyysanalyysien ääripäiden lähellä. Jotta saadun arvon luotettavuutta voitaisiin parantaa, tulisi yrityksestä tehdä useampi arvonmääritys eri arvonmäärittäjien toimesta, jolloin saataisiin vaihteluväli näistä arvonmäärityksistä.
Opinnäytetyössä käytettiin sekä kvantitatiivista tutkimusmenetelmää että kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Arvonmääritysprosessissa tehtiin ensimmäiseksi yrityksen toimialan, strategian sekä tilinpäätöksen analyysi. Yrityksen toimialan ja strategian analyysissa hyödynnettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää haastattelemalla yrityksen toimitusjohtajaa sekä asiantuntijaa. Tilinpäätösinformaation analyysissa hyödynnettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää haastattelemalla sekä yrityksen toimitusjohtajaa että asiantuntijaa. Lisäksi hyödynnettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttämällä analysoinnissa yrityksen kolmen edellisvuoden tilinpäätösinformaatiota. Yrityksen yhtiömuoto sekä saatavilla ollut informaatio vaikuttivat arvonmääritysmallin valintaan joka tässä tapauksessa oli kassavirtaperusteinen malli.
Mallissa ennustettiin tehtyjen analyysien perusteella yrityksen viiden vuoden kassavirrat tarkasti sekä laskettiin tämän jälkeen terminaaliarvo lopuille tulevaisuuden kassavirroille. Kassavirrat diskontattiin nykyarvoon käyttäen diskonttauskorkona painotettua pääoman tuottovaatimusta, WACC:ia. WACC:ssa laskettiin vieraan pääoman kustannus käyttäen uusien lainojen korkoa, mikäli yritys uudelleen rahoittaisi toimintansa. Oman pääoman tuottovaatimus laskettiin käyttäen CAP-mallia. CAP-mallissa beeta kerroin saatiin laskemalla keskiarvo EU:n alueen saman alan yritysten beetasta sekä velkavivuttamalla se kohdeyrityksen pääoman rakenteelle. Riskittömänä korkona käytettiin Yhdysvaltojen 10 vuoden joukkovelkalainakirjojen korkoa. Markkinariskipreemio laskettiin painotettuna keskiarvona OMX Helsinki Cap Tuotto indeksin viimeisen 10 vuoden keskimääräisestä vuosituotosta sekä kyselytutkimuksen, joka oli tehty alan asiantuntijoille, tulosten perusteella.
Mallilla saatiin määritettyä yritykselle arvo, jonka luotettavuutta arvioitiin sensitiivianalyysilla. Koska arvonmääritys sisältää paljon oletuksia, ei arvoa voida suoraan pitää täydellisesti paikkansa pitävänä, mutta herkkyysanalyysien perusteella voidaan todeta arvon liikkuvan herkkyysanalyyseilla saatujen arvojen sisällä, ja todennäköisesti olevan saadun arvon lähellä kuin herkkyysanalyysien ääripäiden lähellä. Jotta saadun arvon luotettavuutta voitaisiin parantaa, tulisi yrityksestä tehdä useampi arvonmääritys eri arvonmäärittäjien toimesta, jolloin saataisiin vaihteluväli näistä arvonmäärityksistä.