Jätevesilieteteknologian kaupallistaminen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, millaisia mahdollisuuksia kaupallistamiseen on jätevesilieteteknologian alalla. Opinnäytetyö tehtiin osana Suomen Ympäristökeskuksen ja VTT:n yhteistä Termos-hanketta, jossa tutkitaan ja etsitään ratkaisuja jätevesilietteen energiatehokkaaksi käsittelyksi.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä osaamista jätevesilieteteknologian alalla toimivilla yrityksillä ja laitoksilla on, ja missä määrin osaamista voidaan konseptoida tuotteiksi ja palveluiksi. Tutkimuksen avulla haluttiin myös selvittää palveluiden ja tuotteiden vientipotentiaalia ja kilpailutilanteen lähtökohtia suomalaisten toimijoiden näkökulmasta.

Työ alkaa jätevesilieteteknologian esittelyllä, jossa kuvataan erilaisia vaihtoehtoja jätevesilietteen loppukäsittelyyn. Tutkimuksen teoreettinen tausta muodostui kilpailuedun, palveluiden ja tuotteiden sekä liiketoimintasuunnitelman peruskäsitteistä. Työn empiirinen osa puolestaan suoritettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimus tehtiin haastattelemalla kolmea hankkeessa mukana olevaa jätevesilieteteknologian alalla toimivan organisaation edustajaa. Haastattelut toteutettiin yksilöllisinä teemahaastatteluina toukokuussa 2010.

Tutkimustuloksista selvisi, että alan osaamista voidaan parhaiten hyödyntää konsultointiliiketoiminnassa. Maatalouden tarpeisiin soveltuvien tuotteiden kehittely koettiin haasteelliseksi, mutta myös mahdollisuudeksi. Lainsäädännön koettiin olevan rajoittava tekijä liiketoiminnan pitkäjänteisessä suunnittelussa.

Tutkimuksen ja haastattelujen avulla ei saatu selvyyttä palveluiden tai tuotteiden vientipotentiaalista. Soveltuvuus vientituotteena on epäselvää, sillä lietteenkäsittelyyn vaikuttavia tekijöitä on runsaasti, eikä kotimaassakaan ole varmuutta uusien teknologioiden kannattavuudesta. Jätevesilietteiden käsittely on pakollinen velvollisuus, mistä saattaa aiheutua hankkeiden kannattavuuden arvioinnin jääminen toissijaiseksi. Jos liiketoimintaa pystyttäisiin suunnittelemaan entistä selkeämmin liiketaloudellisista näkökohdista, olisi tehokkaampien jätevesilietteen käsittelyratkaisujen toteutettavuus parempaa.

The objective of the thesis was to find out if there are possibilities for commercialization in the field of sewage sludge technology. The thesis was done as part of the collaborative project between the Finnish Environment Institute and VTT Technical Research Centre of Finland, in which solutions for energy efficient handling of sewage sludge technology are researched.

The purpose of the study was to find out what kind of knowhow there is in the field of businesses and industries operating with sewage sludge technology, and whether this knowhow can be productized into products and services. Another intention was to find out the basis of competition from the viewpoint of the Finnish operators in this field and whether there is potential for exporting products and services from Finland.

The theoretical framework was based on an introduction of current sewage sludge technology, describing different options for sewage sludge disposal. The basic concepts of competitive advantage, services and products and business plan were also described. The empirical part of the study was in turn conducted in the form of personal interviews. The research methodology was quantitative. Three representatives from the field of sewage sludge technology and of organizations participating in the Termos project were interviewed. The interviews were carried out as individual, theme-based interviews in May 2010.

The results revealed that knowhow in the field can be best utilized in consulting services. Developing products for agricultural needs was seen as challenging but also as a possibility. Legislation was seen as a limiting factor in long-term business planning.

In conclusion, no clear picture of the potential for exports could be found through the study or the interviews. Feasibility as an export is unclear, due to numerous factors contributing to sludge disposal. The cost-effectiveness of new technologies is uncertain even in Finland. Due to the obligatory nature of sewage sludge disposal, the benefit-cost analysis of new projects might remain secondary. If business in this area could be even more planned from an economic viewpoint, the feasibility of more efficient sewage sludge disposal projects could be higher.