Kapselointikorjauksen rakennusfysikaalinen toimivuus: Maanvastaiset rakenteet
Aronen, Heikki (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060113941
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060113941
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä käsitellään maanvastaisten rakenteiden kapselointikorjausta, sen syitä, vaihtoehtoja, riskejä sekä rakennusfysikaalista toimivuutta. Opinnäyte tehtiin Sitowise Oy:n Espoon korjausrakenneyksikössä. Työn yhteydessä kehitettiin myös yrityksen rakennusfysikaaliseen suunnittelun ja mallintamisen laskentarutiineja sekä raportointityökaluja.
Työssä selvitettiin, soveltuuko kapselointikorjaus maanvastaisten rakenteiden korjaamiseen silloin, kun halutaan kapseloida haitta-aineita purkavan korjauksen sijaan, vai tuleeko korjaustavan käyttämistä rajoittaa esim. tiettyjen rakennetyyppien osalta. Laskennalliset selvitykset tehtiin lämpö- ja kosteusteknisen toimivuuden näkökulmasta käyttämällä hyväksi mm. Suomalaista homemallia, stationääristä ja epästationääristä laskentaa. Tutkimus tehtiin tapaustutkimuksena, jossa käsiteltiin kolmea eri hypoteettista korjauskohdetta, joissa korjattiin haihtuvien haitta-aineiden aiheuttamia ongelmia.
Työn tuloksena voidaan todeta kapselointikorjauksen lisäävän maanvastaisten rakenteiden kosteusrasitusta, mutta ei aina kriittisessä suhteessa. Tällaisia rakenteita korjattaessa ja suunniteltaessa on hyvä ottaa käyttöön rakennusfysikaalinen mallinnus ja varmistua rakenteen toimivuudesta laskennallisesti. Tämän lisäksi suositellaan olemassa olevan rakenteen kuntotutkimusta, jotta saataisiin kattavat lähtötiedot laskentaa ja korjaussuunnittelua varten. Tämä on tärkeää varsinkin silloin, jos todettua riskirakennetta korjataan kapseloimalla.
Työssä selvitettiin, soveltuuko kapselointikorjaus maanvastaisten rakenteiden korjaamiseen silloin, kun halutaan kapseloida haitta-aineita purkavan korjauksen sijaan, vai tuleeko korjaustavan käyttämistä rajoittaa esim. tiettyjen rakennetyyppien osalta. Laskennalliset selvitykset tehtiin lämpö- ja kosteusteknisen toimivuuden näkökulmasta käyttämällä hyväksi mm. Suomalaista homemallia, stationääristä ja epästationääristä laskentaa. Tutkimus tehtiin tapaustutkimuksena, jossa käsiteltiin kolmea eri hypoteettista korjauskohdetta, joissa korjattiin haihtuvien haitta-aineiden aiheuttamia ongelmia.
Työn tuloksena voidaan todeta kapselointikorjauksen lisäävän maanvastaisten rakenteiden kosteusrasitusta, mutta ei aina kriittisessä suhteessa. Tällaisia rakenteita korjattaessa ja suunniteltaessa on hyvä ottaa käyttöön rakennusfysikaalinen mallinnus ja varmistua rakenteen toimivuudesta laskennallisesti. Tämän lisäksi suositellaan olemassa olevan rakenteen kuntotutkimusta, jotta saataisiin kattavat lähtötiedot laskentaa ja korjaussuunnittelua varten. Tämä on tärkeää varsinkin silloin, jos todettua riskirakennetta korjataan kapseloimalla.