Kohti potilaan kotia : lastenpsykiatrisen kotihoidon perhehoitotyön kehittäminen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli potilaan kehitysympäristöön kohdentuvan lastenpsykiatrisen hoidon kehittäminen. Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata työntekijöiden kokemuksia lastenpsykiatrisen kotihoidon perhehoitotyöstä sekä siinä käytettävistä menetelmistä. Kehittämistavoitteena oli luoda lastenpsykiatrisen kotihoidon perhehoitotyön malli. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat kohdeorganisaatiossa lastenpsykiatrista kotihoidon perhehoitotyötä tekevät työntekijät. Tutkimus toteutettiin laadullisena, puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällön analyysia käyttäen.

Opinnäytetyön tulokset jaettiin kahteen yhdistävään kategoriaan, jotka ovat moninainen hoitoprosessi sekä tavoitteelliset hoitomenetelmät. Moninainen hoitoprosessi kuvaa hoitoprosessien muodostumista jokaisen potilasperheen kanssa omanlaisekseen. Hoitoprosessi koostuu yksilöllisestä hoitosuunnitelmasta, jonka pohjalta lähdetään etenemään yhteistä matkaa perheen kanssa. Työparin tuki koetaan tarpeelliseksi työskentelyssä. Kotihoidon perhehoitotyön tavoitteelliset hoitomenetelmät sisältävät seitsemän erilaista lastenpsykiatrista hoitomuotoa. Tulosten pohjalta tehtiin kotihoidon perhehoitotyön malli, joka muotoutui ”etanan taloksi”. Malli kuvaa erikoissairaanhoidon osaamisen viemistä potilaan kotiin. Mallissa keskeisiksi osiksi muodostuivat hoitoympäristö, hoitosuhde ja hoitoprosessi.

Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että organisaation toiminnan kehittämisessä ja lastenpsykiatrisessa kotihoidossa on paljon yhtäläisyyksiä. Molemmissa keskeistä on muutoksen tarve. Muutoksen toteutumiseen vaikuttavat osallistujien sitoutuminen, voimavarat työskentelyyn ja siihen käytettävissä oleva aika. Lastenpsykiatrisessa kotihoidon perhehoitotyössä hoitosuhde muodostuu intensiiviseksi yhteistyöksi. Hoitosuhteessa työntekijät tukevat perhettä hoidon tavoitteen mukaisessa muutoksessa. Tämän opinnäytetyön avulla saatua tietoa voidaan hyödyntää perhehoitotyössä, vastaavien tiimien työskentelyssä, uusia yksiköitä perustettaessa sekä toimintaa kehitettäessä.

The purpose of this master’s thesis is to develop the child psychiatric nursing in the patient’s home environment. The target of the thesis is to describe the employees’ experiences and methods used in family nursing within child psychiatric home care. The target for development was to create a model for family nursing in child psychiatric home care. The target group in the research was the target organization’s employees who conduct family therapy within child psychiatric home care. The research was carried out as a qualitative, half-structured theme interview. The data was analyzed by data content analysis.

The results of the thesis were divided into two uniting categories which are the multifarious nursing process and the objective-orientated methods of treatment. The multifarious nursing process describes how each patient family’s nursing process becomes unique. The nursing process consists of constructing an individual nursing plan which forms the basis for the beginning of the journey together with the family. Support from the working partner is considered necessary during the nursing process. The treatment methods in home care include seven different forms of child psychiatric treatment. The family nursing home treatment model, which was created on the basis of the results, emerged into a “snail house”. The model portrays how expert medical treatment is taken to the patient family’s home. The nursing environment, the nursing relationship and the nursing process emerged as the central elements in the model.

The results of the study show that several aspects in developing the activities of an organisation and children` s psychiatric home care resemble each other. Need for change is central to both. Whether change actually take place is influenced by commitment of participants, resources allocated for activities and time available for making the change. In children` s psychiatric home care, nursing relationship means intensive cooperation; staff members support to achieve the desired change defined by treatment goals. The staff and families evaluate the change together. In conclusion, information offered by this thesis can be utilized in family nursing and the work of other groups of professionals as well as when new units are established and activities are developed.