Potilasosastojen ruokahävikin seuranta
Vilén, Veera (2019)
Vilén, Veera
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060615239
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060615239
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Kuopion yliopistollisen sairaalan potilasosastoilla syntyvän ruokahävikin syitä ja mitata lautasannoksissa hävikin määrää. Seuranta pohjautui aikaisemmin tehtyyn VeTe-hankkeeseen, jossa seurattiin muun muassa potilasosastojen ruokahävikin syntyä ja määrää. Opinnäytetyönä oli ruokahävikin seuranta, joka toteutettiin Kuopion yliopistollisen sairaalan kolmella eri potilasosastolla vuonna 2018 marraskuussa viikoilla 46 ja 47. Seurantaan osallistuivat potilasosastot Ortopedianosasto 2201, Akuuttiosasto 4992 ja Syöpäosasto 2651. Ruokahävikin seurantaa varten suunniteltiin hävikkilomake, joka toimi ruokahävikin tietojen keruun pohjana. Potilasosastoilla seurattiin aamupalaa, lounasta, päivällistä ja iltapalaa. Seuranta toteutettiin kuutena päivänä ja jokaisella osastolla tutkimus kesti kaksi päivää.
Hävikkiseuranta on kvantitaavinen tutkimus ja aineistonkeruumenetelmänä oli hävikkilomake. Potilasosastojen ruokahävikin seurannassa olivat mukana myös osastojen laitoshuoltajat ja sairaanhoitajat, joiden työskentelyä seurattiin.
Potilasosastoilla syntyvän hävikin määrä oli huomattavasti pienempi, kuin VeTe-hankkeen hävikin määrä. Kuuden päivän hävikkiseurannassa löytyi kohtia mitkä lisäävät potilasosastoilla hävikkiä. Kohtia, jotka nousivat jokaisella osastolla esiin, olivat salaatin kuivuus, annosten koko, ruoanjakolistojen paikkaansa pitämättömyys, aikataulutus. Nämä hävikkiä lisäävät kohdat nousivat jokaisella seuraamallani kolmella eri osastoilla esiin. Potilasosastojen ruokahävikin seurannan tulokset käytiin myös esittelemässä seurannassa mukana olleilla kolmella eri osastolla helmikuussa 2019.
Ostoilla oli potilasruokailuhävikin seurannan aikana noin 41 potilasta yhteensä. Seurannan tuloksissa kaikkia osastoja tarkasteltaessa otettiin seurannaksi erityisesti vähemmän kuin puolet syödyksi tarjottimet. Aamupalaa vertaillessa kaikilla osastoilla hävikin määräksi saatiin vain viisi prosenttia. Lounaalla luku oli taas jo huomattavasti suurempi eli 19%. Päivällisellä hävikin määrä oli kasvanut suurimmilleen ja oli 24%. Iltapaloilla hävikin määrä oli nolla prosenttia, joka kertoi siitä, että iltapala olisi maistuvin ateria. Ortopedianosastolla vähemmän, kuin puoliksi syötyjen tarjottimien määrä oli aamupalalla 26%, lounaalla 0%, päivällisellä 17% ja iltapalla 0%. Akuuttiosastolla määrä oli aamupalalla 17%, lounaalla 17%, päivällisellä 17% ja iltapalalla 0%. Syöpäosastolla luvut olivat suurempia, kuin muilla osastoilla mikä kertoi osaston haasteellisuudesta. Syöpäosastolla aamupalalla vähemmän, kuin puoliksi syötyjen tarjottimien määrä oli 27%, lounaalla 19%, päivällisellä 42% ja iltapalalla 0%.
Opinnäytetyöni tulokset ovat merkittäviä Kuopion yliopiston sairaalalle ja tuloksia voidaan hyödyntää laajasti. Opinnäytetyöni pohjalta on mahdollista alkaa tekemään laajempaa tutkimusta potilasruokailusta aiheutuvaan ruokahävikkiin tai paneutua syvemmin yksittäiseen hävikkiä aiheuttavaan asiaan.
Hävikkiseuranta on kvantitaavinen tutkimus ja aineistonkeruumenetelmänä oli hävikkilomake. Potilasosastojen ruokahävikin seurannassa olivat mukana myös osastojen laitoshuoltajat ja sairaanhoitajat, joiden työskentelyä seurattiin.
Potilasosastoilla syntyvän hävikin määrä oli huomattavasti pienempi, kuin VeTe-hankkeen hävikin määrä. Kuuden päivän hävikkiseurannassa löytyi kohtia mitkä lisäävät potilasosastoilla hävikkiä. Kohtia, jotka nousivat jokaisella osastolla esiin, olivat salaatin kuivuus, annosten koko, ruoanjakolistojen paikkaansa pitämättömyys, aikataulutus. Nämä hävikkiä lisäävät kohdat nousivat jokaisella seuraamallani kolmella eri osastoilla esiin. Potilasosastojen ruokahävikin seurannan tulokset käytiin myös esittelemässä seurannassa mukana olleilla kolmella eri osastolla helmikuussa 2019.
Ostoilla oli potilasruokailuhävikin seurannan aikana noin 41 potilasta yhteensä. Seurannan tuloksissa kaikkia osastoja tarkasteltaessa otettiin seurannaksi erityisesti vähemmän kuin puolet syödyksi tarjottimet. Aamupalaa vertaillessa kaikilla osastoilla hävikin määräksi saatiin vain viisi prosenttia. Lounaalla luku oli taas jo huomattavasti suurempi eli 19%. Päivällisellä hävikin määrä oli kasvanut suurimmilleen ja oli 24%. Iltapaloilla hävikin määrä oli nolla prosenttia, joka kertoi siitä, että iltapala olisi maistuvin ateria. Ortopedianosastolla vähemmän, kuin puoliksi syötyjen tarjottimien määrä oli aamupalalla 26%, lounaalla 0%, päivällisellä 17% ja iltapalla 0%. Akuuttiosastolla määrä oli aamupalalla 17%, lounaalla 17%, päivällisellä 17% ja iltapalalla 0%. Syöpäosastolla luvut olivat suurempia, kuin muilla osastoilla mikä kertoi osaston haasteellisuudesta. Syöpäosastolla aamupalalla vähemmän, kuin puoliksi syötyjen tarjottimien määrä oli 27%, lounaalla 19%, päivällisellä 42% ja iltapalalla 0%.
Opinnäytetyöni tulokset ovat merkittäviä Kuopion yliopiston sairaalalle ja tuloksia voidaan hyödyntää laajasti. Opinnäytetyöni pohjalta on mahdollista alkaa tekemään laajempaa tutkimusta potilasruokailusta aiheutuvaan ruokahävikkiin tai paneutua syvemmin yksittäiseen hävikkiä aiheuttavaan asiaan.